Olen erittäin ihastunut, mutta sekaisin tunteitteni kanssa, kun en tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Kohde on siis vanha tuttu Muru. Ollaan nyt oltu yhteydessä parina päivänä ja vanhat tunteet heräsi. Tai no, onhan ne koko ajan olleet taka-alalla, mutta nyt ne taas roihahti oikein kunnolla. En oikein tiedä, kannattaako tämä, mutta ei tunteilleen mitään mahda. Hänkin on kuulemma ikävöinyt minua, mutta en sitten tiedä missä muodossa.
Ihastuksentunteista huolimatta mulla ahdistaa. Paniikkikohtaus päällä. Hengittäminen on hankalaa, kädet on puutuneet. Välillä unohdan kokonaan hengittää. Syytä en tiedä. Ehkä tähän ahdistukseen syynä on epävarmuus minun ja Murun tulevaisuutta kohtaan.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti