maanantai 23. toukokuuta 2016

Apua on saatavilla - onneksi


Kävin toissa viikonloppuna mutkan kotona, mutta sairastuin johonkin vatsatautiin ja koska olen käytännössä yksinhuoltaja, vaikka en olekaan, oli vaikeaa päästä vessaan, puhumattakaan, että saisi syötyä tai juotua. Yksinhuoltaja käytännössä siis siksi, että Muru on jatkuvasti töissä, jopa kolme vuoroa putkeen, eli hoidan lasta päivät ja yöt yksin. Väsyyhän siinä. Joten soitin vanhemmilleni ja he haki minut ja pojan heidän luokse. Saan edes joskus nukkua. Mulla alkoi pelottaa sekin, kun valvon liikaa, kun vauvan kanssa yksin ollessa ei saa nukuttua, niin mulla kun on epilepsia, liika valvominen voi aiheuttaa kohtauksen. Ja mitäs sitten jos saan sellaisen kohtauksen, menetän tajunnan ja olen lapsen kanssa yksin. Parempi minun täällä on ja samaa mieltä Murukin oli. Täällä on sentään apua saatavilla ja saa joskus edes nukkua. Sitä en tiedä kauanko täällä olen, mutta jonkun aikaa nyt ainakin.

Jotkut sanoo, ettei heillä kyllä mitään apua ole ollut. Joo, mutta kun mulla sitä on saatavilla, mieluummin otan sitä vastaan kuin aiheutan mahdollisesti väsyksissä ties mitä. Meinaan sitä, kun väsyksissä tapahtuu virheitä ja vauvaa kun kantaa, saattaa kantovoimat loppua ja mihin sen lapsen sitten laskee, kun ei ole ketään ottamassa sitä vastaan. Hän kun painaa jo aikalailla. On sitteri ja sänky joo, mutta jostain syystä hän ei alkanut olemaan kummassakaan ja kanniskeluksihan se meni, jopa vessassa. Sinnekään ei päässyt ilman, että lapsi piti olla sylissä.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Nimen juhlaa

Meidän pojalla oli viikko sitten lauantaina ristiäiset. Etunimi on sen verran harvinainen, etten sitä tähän julkaise enkä sen takia muitakaan nimiä, koska haluan edelleen pitää henkilöllisyyteni salassa. Kolme nimeä me hänelle annettiin. Yksi nimi tulee minun isältä ja yksi vähän niinkuin vahingossa Murun isänisältä. En tiennyt Murun isänisän nimeä  ennenkuin vasta sitten kun lapsi oli kastettu ja Murun isä luuli, että se nimi tulee hänen isältään. Ei se tosiaan tule, koska se oli minun "keksimä" nimi enkä tiennyt sen nimen löytyvän suvusta. Murun isänisä on syntynyt joskus 1800-luvun loppupuolella ja kuollut ennenkuin Muru on syntynytkään, joten eipä ole koskaan ollut puhetta.

Olen nyt viikon ollut pojan kanssa lapsuudenkodissani ja vielä olisi viikko edessä. On saanut olla ainakin anopilta rauhassa. Mitä hän nyt on puhelimella hätyytellyt. Eilen yritti soittaa, mutta olin just poikaa syöttämässä, joten enpä vastannut eikä kyllä muutenkaan kauheasti kiinnostanut vastata. Lähdin tänne just siksi, ettei tarvi olla sen ämmän kanssa tekemisissä. Sillä on joku ihmeen puhtausneuroosi. Vaippaakin olisi vaihtamassa joka pissan jälkeen ja pesemässä lasta joka vaipan vaihdon yhteydessä, vaikka siellä vaipassa ei olisi mitään pissaa kummempaa (lapsellahan kuivuu iho). Eikä hän juo kotonaankaan vettä hanasta vaan ostaa kaupasta pullovettä, vaikka se vesi siinä hanassa on kyllä ihan puhdasta.

Poika täytti tänään kaksi kuukautta. Kasvanut on paljon. Viikon päästä maanantaina on neuvola, niin selviää kuinka paljon.

PS. Hyvää huomista äitienpäivää kaikille äideille.

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...