tiistai 31. joulukuuta 2013

Kysymys mikä kysymys

Muru käväisi illalla työmatkansa varrella. Hän sitten yhtäkkiä sanoo mulle, että "mulla oli sulle yksi kysymys, mutta en muista mikä se oli". Mä jo mietin, että mitä hän nyt on keksinyt. Kysymys kuuluikin sitten "mitä sä haluat synttärilahjaksi?" No, sanoin sitten, että haluan nyt sitten sen kasvohoidon, kun en joululahjaksi saanut. Toivottavasti myös saan sitten.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Unia kaipailen

Voihan unettomuus. Monettako lie päivää tässä nyt unettomana kökötetään. Milloinkohan pää leviää? Onhan mulla nukahtamislääkkeitä, mutta kun en niin mielellään niitä syö ja oikeastaan en edes tiedä missä ne on. Ja kellokin on jo puoli neljä.

No, katsotaan ja kuunnellaan sitten näitä:




sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Voihan karvat

ÄRSYTTÄÄ! Nypin päivällä kulmakarvoja ja nykäisin vähän väärästä kohtaa, niin lähti liikaa ja nyt on pakko jonkun aikaa meikata (lue: piirtää ne karvat) joka päivä tai pysyä sisällä. Toisesta kulmakarvasta nimittäin puuttuu aikamoinen pala. Huhhuh minkä näköinen sitä onkaan nyt. :/ Kyllä ihminen tarvitsee kulmakarvat. On sitä niin orvon näköinen ilman.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulu 2013

Joulu oli ja meni. Menin siis tosiaan muutamaa päivää ennen aattoa Murun luokse. Ja aattona sitten mentiin Murun veljen ja hänen naisystävänsä luokse syömään ja saunomaan. Tosin mulle selvisi vasta matkalla sinne, että anoppi ja appiukkokin tulee ja multa pääsi syvä huokaus, kun luulin, että ollaan neljästään. Ja olisi tosiaan ollut parempi, ettei anoppi olisi tullut sinne. Appiukosta ei ollut mitään häiriötä, mutta se helvetin a:lla alkava tyyppi. Että mitäkö tapahtui? No...

Kaikki meni ihan hyvin sen ruokailun ja lahjojen avaamisen ajan, mutta sitten kun mentiin takaisin istumaan keittiönpöydän ääreen, se alkoi. Anoppi ja Murun veli alkoivat kinastella lastenkasvatuksesta (Murun veljellä on yksi 7-vuotias lapsi). Anopin mielestä Murun veli ei kasvata lastaan oikein. Ihan niinkuin kukin ei saisi kasvattaa OMAA lastaan niinkuin haluaa. Joo ja kun tämä Murun veljen lapsi on ikäisiään pidempi, niin anoppi alkoi huutamaan, siis oikeasti huutamaan suoraa huutoa, että Murun veli ei saa pitää lastaan vanhempana kuin hän onkaan, vaikka onkin pidempi kuin muut ikäisensä. No siis eihän hän pidäkään, minun mielestä ainakaan. Eikä kyllä muidenkaan mielestä, paitsi anopin.

Se huuto oli niin korvia raastavaa, että mulle iski paniikkikohtaus ja ihan kyyneleet valui, kun mä vaan panikoin, että pääsenkö ajoissa ulos ennenkuin taju lähtee, kun en saanut happea. En vaan niin kestä noita huutamisia. Ja ehkä sekin teki sen, kun siinä samalla oli ollut puhetta koulukiusaamisesta, että kuinka tätä Murun veljeä on kiusattu kouluaikana ja kuinka se äiti ei ole puuttunut siihen. Tuli omat koulukiusaamismuistot mieleen.

Ja sitten ne joululahjat. Sain Murulta lahjakortin thai-paineluun. Se on kai joku kokovartalohieronta. Ihanaa. Ja sitten digikuvauslehden viisi seuraavaa numeroa. Itsehän tosiaan vein hänelle ne aterimet (anoppi muuten kysyi mitä on aterimet. Ei kai niin tyhmää ihmistä voi olla, ettei tuota sanaa tiedä?) ja sitten turkoosinvärisen Iittalan Kivi-tuikkukipon. Anopilta sain sukat ja vartalovoidetta, joka tuoksui niin hyvälle. Murun veljen tyttöystävältä (joka on kampaaja) sain pipon ja matkakokoa olevat muotovaahtopullon ja muotoilusuihkeen (ööö, mitä pitkähiuksinen sellaisilla tekee? Noo...).


Tänään kotiin lähtiessä sain jotain hyvin yllättävää. Sain oman avaimen Murun asuntoon siltä varalta, että hän on joskus töissä, kun menen sinne, niin pääsen sisälle. En olisi tätä päivää uskonut näkeväni. Olen niin häpi. :)

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulu tulla jollottaa

Aika tapahtumaköyhää ollut tämä minun elämä viimepäivinä, siksi on ollut hiljaista täällä blogin puolella.

Se alkaisi olla joulu aika lähellä. Tänään tämä lähtisi Murun luokse joulunviettoon. Paluusta ei ole tietoa. Tapaninpäivänä viimeistään (ehkä :D).

Mä ajattelin pyytää (lue: käskeä) Murua avaamaan tänään sen paketin, jossa on ne aterimet. Niitä kuitenkin tarvitaan ennen aattoa. Jää Murulle sentään yksi lahja aattoonkin. Ajattelin, kun aterimet verrattuna henkilökohtaiseen hemmotteluhoitolahjakorttiin on aika karu lahja, niin ostin lisäksi Iittalan turkoosin värisen Kivi-tuikkulyhdyn (okei, ei sekään mikään henkilökohtainen ole, mutta kun en keksinyt mitään muuta).

Mukavaa ja rauhallista joulua teillekin lukijani. :)

tiistai 17. joulukuuta 2013

Kehon analysointia

Miten mä nyt näin olen laiminlyönyt tämän blogin? Ei vaan oikein ole tapahtunut mitään mistä kirjoittaa. Olen lähinnä nukkunut.

Sain tässä yhtenä päivänä joululahjankin äidiltä. Se tuli postissa. Nimittäin tällainen:


Sain siis kehoanalyysivaa'an. Olen halunnut tuota siitä asti, kun ensimmäisen kerran seisoin tuollaisen päällä vuosi sitten hyvinvointiohjaajani luona.

Tuo näyttää siis kehon nesteprosentin, lihasmassan ja kuntoluokituksen, aineenvaihdunnan iän (eli minkä ikäisen ihmisen aineenvaihdunta punnittavalla on, mulla se ikä on 12 eikä se pienempi voi ollakaan), kehon luumassan painon ja keskivartalolihavuusluokituksen, eli onko lihava, laiha, lihaksikas tai jotain siltä väliltä. Ja mulla on siis sellaiset paperitkin missä lukee mitä mikäkin luku pitäisi olla, etten ihan summassa päätä, että "tämä on varmaan hyvä lukema".

Löysin kaapistani jotain aivan ihanaa. Se on tosin ollut siellä jo muutaman vuoden odottamassa käyttäjää. Oli pakko ostaa kerran, kun löysin. Oli niiiiiin söpö.


Ja en siis ole raskaana, mutta ollaan puhuttu vakavissaan lapsen hankkimisesta jossain vaiheessa. Ei vielä, kun ollaan niin vähän aikaa oltu yhdessä. Mutta joo, hirveä vauvakuume mulla.

Tähän loppuun kevennys, joka on ihan tosi:

Oli sähköhammasharjan kauppaaja soittanut minun mummille ja mummi sitten todennut vain, että "mitä minä semmoisella, kun mulla on hampaatkin tällaiset, että saan ne tällä tavalla pois suusta käteen" (hänellä on tekohampaat). Oli poika mennyt hiljaiseksi ja oli kuulemma kauan hiljaista sillä linjalla ennenkuin toivotti hyvää päivän jatkoa. :D

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kotiin sairastamaan

Palasin eilen Murun luota kotiin. En varmasti muuten olisi tullut, mutta kun perkule sairastuin. Flunssa tuli. Ensin iski järkyttävä kurkkukipu ja kun se oli ohi, tuli nuha ja nyt on hengitystiet tukossa ja nenä vuotaa, jeejee. Mutta oli siellä mukaviakin hetkiä, ennenkuin sairastuin.

Katsottiin Pokka pitää-sarjaa ja Muru sanoi mulle yhtäkkiä jotain. Keskustelu meni näin:

Muru: - Lupaa mulle yks juttu.
Minä: - No mitä? Älä vaan sano, että viiden ruokalajin illallinen.
Muru: - Ei kun minä ajattelin seitsemän *virnistys*. No ei vaan, lupaa, ettei sinusta tule koskaan tuollaista kuin Hyacinth. :D

No, eilen sitten luin Feissarimokia ja kun kerroin tuon kosintajutun Murulle, keskustelu meni näin:

Muru: - Oi hitto
Minä: - No mitä?
Muru: - Etkö huomannut sitä siellä? 

----- *Mä mietin hetken, että niinkuin mitä piti huomata*-----

Minä: - No hehe. Et onnistunut säikäyttämään.
Muru: - Hö.

Minä: - Tiedätkö mistä tiesin, että se oli vitsi? Kun tiedän, että sä et halua naimisiin. (Hän sanoi niin muutama viikko sitten).
Muru: - Haluampas. Sitten, kun se oikea löytyy.

---- Tässä vaiheessa mulla löi tyhjää ja alkoi jo valua kyyneleet silmistä, kun säikähdin niin pahasti----

Muru: - Ja se on jo löytynyt.
Minä: - Hullu! Nyt sä ainakin säikäytit minut ja pahasti. Luulin, että etsit sitä koko ajan vieläkin.
Muru: - Hehehee.

Joo, oli tosi hauska pila. Mutta tuo ei sentään ollut kosinta. Juteltiin vain yleisellä tasolla.

 

Oletteko muuten koskaan lukenut Axen suihkugeelipurkin takapuolta tarkemmin...

Vai saa sillä naisia. No, huomattu on. :D
PS. Muru ostaa mulle joululahjaksi lahjakortin kauneushoitolan hemmotteluhoitoon, joka sisältää kasvohoidon ja kuumakivihieronnan. Ja sain siis ihan itse valita.

perjantai 6. joulukuuta 2013

This is humor

Huumorituokio, vaikkakin ihan totta.

Olin jokunen viikko sitten kaupassa ja siellä kassajonossa vanhempi nainen alkoi jutella toisen vanhemman naisen kanssa. (Hirveetä, tuollaista anoppia en itselleni haluaisi).

1. - Mitä kuuluu?
2. - Ihan hyvää
1. - Siis ei kuulu hyvää, kun noin vastaat. Mites miniän kanssa menee?
2. - Hyvin sen kanssa menee. Asuvat pojan anopin yläkerrassa.
1. - Mulla ei mene. Sen parempi mitä kauempana miniä on. Me ei soitella. Minä olen asunut anopin kanssa samassa talossa ja tiedän mitä se on. En suosittele. Katso, ostin tällaisen peilin (näyttää sitä peiliä) naapurin akalle, että hän näkee miksi hänellä ei ole miestä.

Sinivalkoista päivää

Olipas eilen tuhma joulupukki joulun avajaisissa. Se heitti minua karkilla päähän. Kyllä, PÄÄHÄN! Kuului vain *kops*. No, annoin sen herkun eteenpäin jollekin lapselle (itse kun en enää syö "tavallisia" karkkeja).

Tänään pitäisi tavata uusi tuttavuus, Murun isoveli. Hänen naisystävänsä olenkin jo useampaan otteeseen tavannut (viimeksi menin hänen kyydissään Murun luokse, kuten myös tänään). Nyt mulla soi joululaulut. Etsin joulutunnelmaa. Ei mitään käsitystä mihin aikaan ollaan lähdössä. Mielelläni olisin vielä nukkunut, mutta kun ei uskaltanut, että ehtii pakata, jos tulee äkkilähtö (eilen ei jaksanut, kun meni koko iltapäivä ja ilta siellä joulun avajaisissa).

Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin. :)

Hihi, mä aion kyllä katsoa Linnan juhlat, sanoi Muru mitä hyvänsä. Jokavuotinen perinne ja sitä en kyllä katkaise. Mukavaa päästä arvostelemaan toisten pukuja ja käytöstä. :D

torstai 5. joulukuuta 2013

Joulu on avattu

Kiva päivä takana. Joulun avajaiset. Huomenna lähden Murun luokse. Tiedä häntä, kauanko tällä kertaa olen reissussa. Muru aikoi viedä minut johonkin kauneushoitolaan, josta saan valita itselleni joululahjaksi jonkun hoidon. En tiedä milloin hän sitten minut sinne vie, nytkö vai vähän ennen joulua. No, sama se, kunhan vie.

Joulun avajaisissa oli ilotulitus. Kivaa. Tosin minun järjestelmäkamera ei suostunut ottamaan kuvia niistä (kohde oli kuulemma liian tumma). No, oli mulla puhelin, jolla ottaa, joskin huonolaatuisia, kuvia.


PS. Uusi lukijakin ilmestynyt näköjään. Tervetuloa. :)

tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulu tulee, minä juoksen

Kävin tänään anoppikokelaalle ostamassa sen joululahjan. Ostin Iittalan Kivi-tuikun, harmaan värisen. Kysyin nääs Murulta aamulla mistä väristä hänen äitinsä tykkää ja vastaus oli "en minä tiedä". Ja sitten kun kysyin mitä värejä siellä hänen vanhempiensa sisustuksessa sitten on, sain vastaukseksi "vähän kaikkia". Joo, auttoi tosi paljon. No, tuo harmaa nyt ainakin on sellainen neutraali, josta luulisi kaikkien pitävän. Ja jos ei, niin heittäkööt vesilintua sillä sitten.

Mulla vähän vaivaa. Kun eikö lahjan pitäisi olla henkilökohtainen? Kun ostin Murulle ne aterimet ja nyt on alkanut vaivaamaan, että pitäisikö sittenkin siihen lisäksi jotain vähän henkilökohtaisempaa... mutta mitä? Hitsi kun menin jo antamaan hänelle sen pefletin, jonka ostin. Ostin siis hänelle Muumipeikko-pefletin, kun itselläni on Pikku Myy. :D Joulustressi iski sittenkin. Kiire tulee, jos meinaa saada jotain hommattua. KOLME VIIKKOA enää aikaa. Apua... Okei, okei, joillekin kolme viikkoa on paljon aikaa, mutta mulle se on vähän, ihan liian vähän. Tai toivottavasti ei. Toivon mukaan löydän jotain ennen kuin se aika kuluu umpeen.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukuu!

Hyvää joulun alusaikaa. Pitihän minunkin joulukalenteri hommata.




Ekasta luukusta tuli...

 

Ihan pakko jakaa tämä näin joulukuun ekan päivän kunniaksi:


Monena vuonna jo kuunnellut ja joka joulukuu se saa hymyn huulille. :D

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...