perjantai 31. tammikuuta 2014

Outoja katoamisia

Murun luona tuli viihdyttyä muutama päivä. Eilen hän vaan lähti aika omituisesti. Hän lähti aamulla ulos sanomatta sanaakaan. Luulin, että hän meni hakemaan postia, mutta ei kun hän lähti töihin. Hänellä on vaan sellainen työ, että siellä voi sattua mitä vaan. Mietin vaan, että minua vaivaisi koko loppuelämän, jos hänelle sattuisi jotain, jos hän esimerkiksi kuolisi auto-onnettomuudessa ja viimeiset sanat minulle ennen lähtöä on... ei mitään. Eli siis ei "hei" tai muutakaan, pelkkä oven pamaus niin, että ikkunat helisi. Ja meillä ei siis tosiaan ollut mitään riitaa, että en käsitä mikä tuo mielenilmaus oli.

Tänään aamulla hän sitten suuttui, kun en suostunut hänen kanssaan tietynlaiseen aamujumppaan ja lähti kahville - ulos. Taisi olla aika iso kahvikuppi, kun kolme tuntia meni. En mä siis mitään pettämistä epäile, mutta nuo mielenilmaukset on vähän ärsyttäviä.

"Henkilökohtaisen vapautenriiston vielä jotenkin sieti, 
mut se et vietään lihapallerotkin suusta, niin se ei kyllä enää käy."
-Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti-

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Imurikylästelyä?

Menen huomenna Murun luokse, heti kuumakivihieronnasta päästyäni, hih. Hän ilmoitti, että tulee kotiin luultavasti kuuden jälkeen, kun pääsee töistä. Sanoin sitten, että voin tehdä ruuan sillä aikaa, niin ette arvaa mitä hän vastasi. "Ja voit vaikka makkaria imuroida." Selvisi sitten, että se olen minä, joka siellä viimeksi on imuroinut, ei siis ole sen jälkeen imuroitu. En mä nyt helvetti mikään piika ole. Mutta pakko se on imuroida, että pystyy nukkumaan. Mulla tuntuu kurkussa, jos on pölyä liikaa. En mä mikään siivousintoilija itsekään ole, mutta viimeistään siinä vaiheessa huomaa, että pakko imuroida, kun kurkku sen kertoo.

Lättypäivä

Tein lättyjä, gluteenittomia sellaisia. Ei mulla ole keliakiaa (vilja-allergia), mutta en vain nykyään enää syö vehnäjauhoista tehtyjä ruokia, kun niistä tulee niin pöhöttynyt olo. Joskus vain jonkun hiivapullapalasen, mutta en sen enempää. Ja täytyy sanoa, että gluteenittomat lätyt on parempia kuin vehnäjauhoihin tehdyt, vaikka ne jauhot onkin kalliimpia. Tällaisessa paketissa tuota jauhoa myydään:


On sitä varmaan toisenlaisessakin pakkaukessa myynnissä, mutta tuo sisältää kaksi pussia valmista jauhoseosta, jota ei tarvitse mitata, senkun vaan kaataa kulhoon munien ja maidon kanssa ja sekoittaa, avot.

Piti mennä päivällä salille, mutta pakkasta oli sen verran, ettei huvittanut. Toisaalta väsytti ihan kamalasti. No, jos huomenna.

"No jotain hyötyä kuninkuutestaki, saa etes kerran päivässä syötä kunnolla."
-Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti-
  

Löysin unimusiikkia. Saa nyt nähdä tepsiikö tuokaan tähän unettomuuteen.



lauantai 25. tammikuuta 2014

Uusintaa, kiitos

Iltasanomissa oli muutama päivä sitten äänestys aiheesta "Minkä tv-sarjan haluaisit palaavan ruutuun uusin jaksoin?": http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288645030285.html

Minun valinta olisi Hynttyyt yhteen. Mutta olisi mukavaa nähdä uusintanakin kyseinen sarja. Mulla on ne dvd:t, mutta niitä jaksoja on lyhennetty ja osa on jätetty dvd:ltä kokonaan pois. :/ Tahtoisin nähdä nekin, joita ei dvd:llä ole. Ihan huippu sarja. Joku tuolla sivulla valitteli, että kaikkia noita sarjoja mitä tuossa on ehdolla, on uusittu useampaan kertaan, mutta tätä ei ainakaan ole.


Kävin aamulla kasvohoidossa, kosteuttavassa sellaisessa. Sillä olisi ollut tarjota mulle minun iholle sopiva voidekin, että tämä iho myös pysyy kosteana, mutta en mä raskinut sitä enää ostaa, kun sillä oli hintaa yli 60 euroa ja hoitokin maksoi 65 euroa ja maanantaina olisi vielä kuumakivihieronta eikä sekään mikään halpa ole. Nyt on mennyt kyllä ihan tuhottoman paljon rahaa. No, itsensä hoitamiseen se on mennyt. Jos sitä ensi kuussa sitten säästäisi (ehkä).

Mulle sattui päivällä pikku vahinko. Unohdin puhelimen kaupan kassalle. Sitä sitten paniikissa etsin ympäriinsä eri liikkeistä (joissa olin käynyt). Eräästä liikkeestä sitten sain yhden myyjän soittamaan siihen, niin toisesta liikkeestä joku vastasi siihen. Mulla on onneksi siinä salasana, niin ei kukaan voi soitella sillä mulle laskua, vaikka sen joku muu kuin myyjä olisi löytänytkin. Otsikkoon viitaten, tälle tapaukselle en kuitenkaan uusintaa toivo.

Minun iltapala.
"On se väärin, että vaikka ollaan yhteiskunnan huipulla, 
niin syödään kuin talitintit."
-Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti-

perjantai 24. tammikuuta 2014

Nälätys

Hirveä nälkä koko ajan. En tajua mikä tämä nyt on. Ihan kuin saisi liian vähän ravintoa. Mä kyllä syön samalla tavalla niinkuin tähänkin asti. Tosin lämpimän ruuan kohdalla on nykyään jotenkin alkanut tökkimään. Ei oikein mikään maistu. Ehkä tämä nälkä johtuukin siitä.

Löysin ihanan biisin. En ollut aikaisemmin kuullut, vaikka tuo on ilmeisesti muutaman vuoden vanha.


"Jotta voi tulla entistä läskimmäksi, pitää olla läski ennestään. 
Jos ei ole läski ennestään, tulee vain läskiksi eikä entistä läskimmäksi."
-Uuno Turhapuro - pisnismies-

torstai 23. tammikuuta 2014

Itsensä hoitoa

No niin, nyt on käyty kuntoilemassa ohjatusti. Sain yksityiskohtaiset ohjeet, ihan paperillakin. Otin kymmenen kerran kortin, jolla saa käydä kuntoilemassa lähes minä tahansa vuorokauden aikana.

Huomenna mulla on kosteuttava kasvohoito tälle kuivalle naamalle. Toivottavasti siitä on apua.

Keskusteltiin Murun kanssa eilen siitä, että jos hän saa sen työpaikan, hän muuttaa meille ja me asutaan sitten täällä yläkerrassa niinkuin minäkin tähän asti. Säästetään rahaa, kun ei tarvitse vuokraa maksaa.



"Dieetit on semmosta amatöörien puuhastelua."
-Uuno Turhapuro - pisnismies-

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Huuuuoooh, ärrinmurrin

Pakkanen viimein hellitti ja pääsin uloskin (sellaista -30 astetta pidellyt nyt muutaman päivän). Kävin päivällä kuvailemassa. Sellaiset 120 kuvaa pelkistä puista ja oksista. Mutta kun se kuura on niissä niin hienon näköistä. Ja sainpahan samalla liikuntaa.




Torstaina olisi sitten se eka kuntosalipäivä. Mitähän siitäkin tulee? Kunnon kohottamisen ohella haluaisin eroon tästä sokerikoukusta. Kerran jo pääsin siitä ja nyt se on taas alkanut. Raakasuklaata, raakasuklaata, namnam.

Ja ensi viikkoa odotan kuin kuuta nousevaa. Pääsee Murun luokse, pois täältä (kotoa). En kohta enää kestä. Äidin mielestä minusta ei ole mihinkään. Ja hänen mielestään minun ei tulisi muuttaa yhteen Murun kanssa (siis mikäli Muru saa sen työpaikan täältä). Syy: "sitten sinun on vaikeaa säästää rahaa. No, jos haluat pilata elämäsi, niin laitetaan vain talo myyntiin, kun et tätä taloa halua kerta pitää". Mitä vittua? En mä mitään sellaista ole sanonut. Kun en mä nyt koko elämääni ole ajatellut vanhempien kanssa asua, huoh.

"Suuni purasee nakkia ja ruumiilleni levittäytyvä
 ihana onnenhuuma aiheuttaa joskus 
pyörtymistilan ja meikäläinen rojahtaa lattialle."
-Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin-

tiistai 21. tammikuuta 2014

Korkealentoisia haaveita

Muru laittoi työhakemuksen tänne yhteen paikkaan. Voi kun hän saisikin sen paikan. Mulla on taas korkealentoiset odotukset ja sitten, jos hän ei saakaan sitä paikkaa eikä muutakaan tänne (tarkoitus olisi muuttaa yhteen sitten), petyn ja masennun ja sitten...

Kuva: Putouksen Facebook-sivu/MTV

"Vai tasalaatuista! Tää on aivan selvästi 
ylikäynyttä Imatraa (oluesta)."
-Professori Uuno D.G. Turhapuro-

maanantai 20. tammikuuta 2014

Itsekuri kadoksissa

Miten saada kitkettyä itsestään makeanhimo pois? Se oli poissa aika kauankin, kunnes tuli taas takaisin. Ja muutama sentti sen mukana. Aaaargh! Itsekuri, tule takaisin! Tällä viikolla pitäisi sitten (kai) aloittaa se salilla käyminen. Torstaina on se joku opastustunti tai mikä lie. Kai siinä käydään läpi millä laitteilla minun pitää tehdä ja kuinka monta toistoa.

Hih, leikin Paintilla.
On ollut vähän alakuloiset fiilikset.

"Varhaisaamiaisen meikäläinen syö aina jo kello yhdeksältä, 
sitten minä otan pikku torkut ja kello yhteltätoista syön sitten tämän myöhäisaamiaisen."
-Uuno Turhapuro pisnismies-

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Paineiden sietokyky nolla

Mä en kestä yhtään sitä, että mulle asetetaan paineita. Eli siis kaikki muistamistehtävät on ihan hirveitä, heti alkaa ahdistaa. Minun toisella paikkakunnalla asuva sisko soitti päivällä, että minun pitää huutaa hänen puolestaan Facebookin kirpparilta yksi juttu ja käydä se sitten hakemassa (TUNTEMATTOMALTA IHMISELTÄ, KAUHEETA!). Ei ole ollenkaan minun hommia tuommoiset. Pelottaa kaikki uudet ihmiset, vaikka se ei mitään muuta tee kuin myy mulle itselleen tarpeettomaksi jääneen jutun, mutta silti. Ja sitten kun tosiaan pitäisi muistaa myös hakea se juttu, huoh. Haluttaisi vain huutaa "ÄLKÄÄ AHDISTAKO MINUA!" ja mennä peiton alle.

"Olipas taas mautonta lauantaimakkarata. 
Kyl on karjakunnan asiat kurjalla kannalla."
-Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy-

lauantai 18. tammikuuta 2014

Mielitekoja

Tekee ihan sairaasti mieli suklaata. Olen syönyt tälle päivälle jo 80 grammaa raakasuklaata, kun tekee vaan mieli. No, enää ei tänään sitä voi syödä. Lisäksi, minun kasvot on ihan hirveän näköiset. Ne kun vaan kuivuu, samoin kädet. En tiedä mistä johtuu, että onko se tuo talvinen ilma vaiko... tuo suklaa! Ei saa olla. En mä sille ennenkään ole allerginen ollut. Ja se olis kyllä maailmanloppu, jos suklaalle allerginen olisi.

No, pitää iltapalaksi syödä tuoretta (tai siis kaupasta ostettua kokonaista) ananasta, niin eiköhän se poista kaikki kehoon kertyneet nesteet ja kuona-aineet. On muuten parempaa kuin ne peltipurkissa myytävät valmiiksi renkaiksi leikatut.

Mie romahan, mutta onneksi Putous pelastaa... tai siis Antsku. Sama se niille muille hahmoille, hih. Jussi Vatasen aikaisemmista hahmoista ei ole oikein mikään sykähdyttänyt minua, mutta nyt iski täysillä. ♥

"Onko ketään kotona", kysyy aivot

Juba Tuomola on piirtänyt sellaisen kuvan, joka on kyllä niin meitä (minua ja Murua):


Minä kun olen sellainen, joka ei tykkää oikein mistään ruuasta ja toinen on sellainen, jolle kelpaa melkeinpä mikä tahansa. :D

"Jospa neitokainen kipasis ihan kärkeen tässä niinku korin olutta ja isot salamipitsat herkkusienihöysteellä, niin saadaan justiin nämä harmaat aivosolut liikenteeseen"
-Uuno Turhapuro - herra, Helsingin herra-

Voi jestas tätä masennusta. Tuossa istuskelin aika kauan (varmaan puoli tuntia) liikkumattomana lattialla. Tuli vaan sellainen toimeeton olo, ettei pystynyt tekemään eikä ajattelemaan mitään. Vähän sellainen "onko ketään kotona"- ja "haloo, onks valoo"-olo. Kauhea ikävä vaivaa. :( 1,5 viikkoa pitäisi jaksaa odottaa, että pääsisi taas sinne jonne tämä kaipuu on.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Korttisavotta

Iltaa olen viettänyt korttien tekemisen parissa. Synttärikortteja tein syksylle valmiiksi, kun inspiraatio iski.

 
Kortti kummitytölle. Okei, ei mikään maailman parhaimman näköinen.
Varmaan tyttö 3 v:kin tekisi paremman, mutta noo...

Toisen kummitytön synttärikortti

Kortti Murun veljen naisystävälle.

Läski ei päässyt salille

Kävin siellä kuntosalilla, mutta se oli niin täysi, ettei sinne mahtunut. Olisi kuulemma pitänyt aika varata. En tosiaan ollut aikaisemmin käynyt, niin en voinut tietää. No, mulla on nyt ensi viikon torstaille aika varattu ohjaukseen. Mutta tämä masennus se ei hellitä. :( Kun katson peiliin, näen vain läskin, sanoi kuka muu mitä tahansa.

Kuntosali kutsuu

Läski (minä) lähtee tänään salille. Käyn nyt ainakin kokeilemassa, katsoo sitten jatkoa miten sitä innostuu vai innostuuko. Painoa tarvitsisi pudottaa kilo, kun se on näkynyt nousevan jostain syystä. En ole koskaan aikaisemmin käynyt kuntosalilla, niin johan se on aikakin. Josko se kilo häviäisi ja pari senttiä vatsasta (hyi, alkanut niin ällöttää tuo vatsamakkara). Ja pakko pitää itseään kunnossa, kun kaikki tietää, että olen laihduttanut, niin nehän vahtaa kuin haukat, että milloin se lihoo takaisin. Vähän paineita. Kotona ei vaan tule tehtyä mitään, niin pakko lähteä johonkin muualle kuntoilemaan. Maksaahan se, mutta ehkä sitä tulee sitten käytyäkin, kun siitä maksaa.


"Ennen kun oli aikaa vaikka millä mitalla, 
niin ei ollu varaa syödä ja nyt kun on varaa, 
ei oo aikaa syödä."
-Uuno Turhapuro-

torstai 16. tammikuuta 2014

Mie romahan

Nyt jo jäänyt tuo Putous-hahmon hokema päälle. Eli olen tainnut suosikkini valita kyseisestä kisasta. Mutta siihen asiaan romahdus. Mulla on ollut jo viikkoja kasvoissa (suun yläpuolella ja alapuolla) jotain kummaa ihottumaa. En tajua olenko allerginen jollekin vai mikä tämä juttu on. Olenkin tässä puntaroinut, viitsiikö tällaisesta "pikkuasiasta" soittaa terveyskeskukseen, kun niillä on muutenkin lääkäripulaa, niin kai niillä olisi parempaakin tekemistä kuin tutkia jonkun ihottumaa. Huoh. Mutta kun tuo ei ole mikään huomaamaton. Kaupassakin jo ihmiset tuijottaa, kun yhdellä on suun ympärystä punaisena.

Putouksesta

Ihan pakko... en ole vielä puhunut mitään Putouksen uudesta kaudesta tai lähinnä sketsihahmoista. Ei niistä nyt oikein mikään kauheasti naurattanut. Akulla oli perus kaksimielisiä laukova tyyppi, jonka nimen hän oli repäissyt aikaisemmasta hahmostaan (Timo Harjakainen kun viljeli tuota Slaikka Gustafsson-sanaa aika lahjakkaasti). Niin no, Vatasen Antsku sai minut naurahtamaan välillä näillä "mie romahan"-lausahduksillaan ja oli ehkä minun mieleen eniten. Ja Jäbä Leissönistä mulle tuli välittömästi mieleen eräs Pasila-hahmo ja saman oli näköjään noteerannut aika moni muukin katsoja. 

Tämä toimittajatyyppi (jonka nimeä en muista, mutta jonka nimi oli kuitenkin väännös Rita Tainolasta) ei naurattanut sitten yhtään eikä kyllä se ilmaisutaidon opettajakaan. Ja muita en edes muista (ei jääneet mieleen). Siis joo, ainahan voisi mennä ja katsoa Putouksen sivuilta, mutta kun tämän tarkoitus oli nyt omasta päästä kirjoittaa tämä ja nimenomaan idea oli se, mitkä hahmot on jääneet mieleen.

Jarru or not jarru?

Kauhea masennus vaivaa. Saan selittämättömiä itkukohtauksia. Viimeksi tänään kaupan pihalla. :( Nyt tarvitsisi Murua, mutta eipä se nyt ole täällä.

Meinasin rekan alle jäädä tuossa aamulla muuten. Olin potkurilla liikenteessä ja rekka tuli yhtäkkiä lumipenkan takaa. Minä painoin ja painoin käsijarrua, mutta ei se pysähtynyt. Eipä tietenkään, kun se ei ollut mikään pyörä vaan potkuri eikä siinä ole mitään käsijarrua. No, en onneksi jäänyt alle vaan sain sen pysähdytettyä viime hetkellä. Että semmoinen kauppareissu.

"Mä oon aina sanonu et nää sun lihapullas on aivan liian pieniä."
-Uuno Turhapuro menettää muistinsa-

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Outo ilmiö

Outo ilmiö vaivaa minua, nimittäin olen taas aikaisin hereillä, joka ei ole minun tapaista. Ei vaan unta riitä enempään, kun ensin nukkuu koko päivän ja sitten vielä päälle koko yönkin. Pahentunut masennus tämän unisuuden taas tekee. Pahentunut masennus taas johtuu näistä kilopaineista. :( Ei ole ylipainoa, mutta paino on vähän noussut (puoli kiloa) ja vaikka ei paljon ole, niin silti se on mulle maailmanloppu. En halua lihoa takaisin. Pitäisi kai alkaa liikkumaan enemmän.

"Tää on trefleksi. Kun ovi mäiskähtää kiinni, nälkäkuolemaa estävät hormoonit lähtevät erittäytymään, hormooni antaa sysäyksen keskushermostoon, joka taas panee 
lihakset toimintaan ja jalat kävelyttävät minut (jää)kaapille"
-Uuno Turhapuro-

tiistai 14. tammikuuta 2014

25 vuotta täynnä

Nyt on käyty täyttämässä neljäsosa vuosisadasta Murun luona. Eilen tulin sieltä. En ollut muutamaan yöhön nukkunut, joten lähdin aikaisimmalla bussilla mitä vain löytyi. Se, miksi en ollut nukkunut, johtui siitä, että Murua ei ollut paljon näkynyt pariin päivään (eikä yöhön). Hän oli töissä. Aamuvuoroa, yöpäivystystä ja sellaista. Hän kävi vain syömässä ja meni takaisin töihin. En mä osaa nukkua, kun hän on noin pitkään pois. Mutta minkäs teet, taksimiehen ammatti on tuommoista.

Syntymäpäivänäni kävin käyttämässä sen Murulta joululahjaksi saamani lahjakortin thai-paineluun. Se oli aivan ihanaa. Ei tarvinnut ajatella mitään, sai vain olla. Synttärilahjaksi hän maksaa minun kampaajalla käynnin tämän kuun lopussa.

Kävin muka revontulia kuvaamassa, kun niitä piti olla, mutta eipä niitä ollut. Mittari näytti silloin tällaista:



Näkyi siellä sentään jotain:

Halpaa polttoainetta... :D
Edelliseen rasvaprosenttijuttuun lisätäkseni: olen kyllä syönyt kalaöljykapseleita, mutta eipä ole ollut vaikutusta. Rasvaprosentti senkun laskee. Pitäisi varmaan lääkärissä käydä. Se on vaan tuo lääkäripula nykyään sellaista, että ei viitsisi vaivata niitä tällaisella "pikkujutulla", kun ihmisillä on isompiakin ongelmia.

Nyt mulla masentaa. Muru kehtasi valittaa siitä, että olin tehnyt ruuan, mutta en ollut laittanut sitä jääkaappiin. Miksei laittanut itse, kun kävi syömässä. Kysyin sitten, onko muuta valittamista. Ei kuulemma. Nääs en mä siellä vain maannut. Siivosin, tein ruuan, järjestin kaapit ja pyykit ja jos hän olisi tuosta jotain valittanut, olisin sanonut, että saa tehdä itse, jos osaa kerta paremmin.

"Ei se Uunokaan sentään aina unissaan syö"
-Uuno Turhapuro- 


Olen aina halunnut ottaa tällaisen kuvan
- ja nyt mä sen sitten sain otettua.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Rasvaprosentin puute

Huomenna tämä lähtee Murun luokse viettämään synttäreitä. Ikäkriisi iskee. Puolivälissä 50 vuotta ollaan ja lapsia ei missään. Minä haluan! No, ehkä jonain päivänä...

Synttäripäivänä pääsee (toivottavasti) rentoutumaan, kun käytän Murulta joululahjaksi saamani thai-painelulahjakortin. Ei ole mitään käsitystä millaista se sitten on, mutta toivottavasti ihanaa.

Mulla on huolia. Minun kehoanalyysivaaka kertoi mulle tänään, että minun rasvaprosentti on aivan liian alhainen, 17,5. Fitness-urheilijoilla on noin alhainen rasvaprosentti, vaikka minun keho ei edes näytä miltään fitness-tyypiltä. Niin no, ei se sitä tarkoita. Ihminen voi olla laiha ja silti voi olla korkea rasvaprosentti ja päinvastoin. Normaalisti minun ikäisellä naisella sen pitäisi olla 21-33. Paino mulla on normaali, eli en ole alipainoinen ja vyötärönympärys on normaali, välillä jopa sentin-kaksi yli sen mitä saisi olla, mutta nuo rasvat... Kun aloitin vuosi sitten syksyllä painonpudotuksen, minun rasvaprosentti oli yli 40(!), eli ihan liian korkea ja nyt sitten olen siellä toisessa ääripäässä.

Liika rasva elimistössä on terveysriski (diabetes, verenpaine, syöpä), mutta niin on myös se, jos on liian vähän rasvaa, naisilla varsinkin. Ja nyt tulee henkilökohtaista asiaa, mutta ei voi mitään (minun päiväkirjahan tämä on). Viime kuussa ihmettelin, kun menkat oli vähän myöhässä, vaikka tuli ne kuitenkin. Meinasin jo lääkäriin soittaa, että missä vika, kun raskaana en ole (tein jopa testin). No, tänään sen sitten tajusin. Elimistö tarvii rasvaa toimiakseen kunnolla. Mutta en nyt sitten tiedä miten tuota saisi nostettua terveelliselle tasolle ilman, että tarvitsisi roskaruokaa alkaa syömään tai että paino nousisi.

Eipä mulla muuta tällä kertaa. Muutaman päivän vietän blogista hiljaiseloa, kun en siellä pääse kirjoittelemaan (ja ehkä hyväkin viettää aikaa ilman konetta jonkun aikaa). Ei ole mitään käsitystä minä päivänä tulen sitten pois sieltä. Sitten, kun siltä tuntuu.

"Kuka tahansa voi antaa nälälle ylivallan, mutta tommonen pieni
viikon-parin paussi lämpimän ruuan suhteen, niin se kovasti kouluttaa ihmistä"
-Uuno Turhapuro-

maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiaista

Loppiainen. Mulla ei ole onneksi mitään riisuttavaa joulussa, kun en sitä laittanutkaan. En tykkää joulukoristeista. Ne on jotenkin niin ahdistavia, tielläkin ja... ääääh!

Mutta... mulla ottaa päähän! Muru oli taas nyt illalla niin "ihana", että joka ikiseen asiaan vastasi vaan "ok". Mikä v*tun ok??? Kun hän vastaa sellaisiinkin asioihin noin, joihin ei voi vastata tuolla tavalla. Ja sitten tämä toinen: aha. Niin välinpitämätön, kun olla ja voi. Hän aloitti ensimmäinen päivä painonpudotuksen minun ohjeilla ja ehkä se vähän kiristää hänen hermojaan. Eilen kirjoittikin mulle, että "älä pety, jos mulla loppuu kärsivällisyys tähän laihdutukseen". Vastasin, että "petympäs". Ja todellakin petyn! Mä olen niin paljon nähnyt vaivaa ja hankkinut hänelle vaikka mitä sen laihdutuksen tueksi: proteiinijauhetta, keittiövaaka pitäisi käydä tiistaina Lidlistä hakemassa ja sitten kirjoittanut käsin kaikki ohjeet mitä saa syödä. Ei vissiin sitä vertaa arvosta sitten minun panosta eikä omaa terveyttään (ylipainoa on aika paljon). Rakastan häntä toki sellaisena kuin hän on, mutta en silti haluaisi menettää häntä noin nuorena johonkin sydänkohtaukseen.

Ja kuin tilauksesta tämän päivän Uuno-mietelmä liittyy juuri tuohon mistä syystä hän olisi menettävänsä kärsivällisyytensä:


"Ruuan menekkihän on usein justiin kiinni mausta"
-Uuno Turhapuro-

Tiedättekö, mulla on ikävä kesää ja sitä lämpöä. Katselin tuossa kuvia viime kesältä. Ne Liljat on niin kauniita. Ja muutkin kukat. Ai että, kun saisi edes hetken olla kukkien keskellä (ei maljakossa olevien). Siis joo, onhan se pukeutumiskysymys tietenkin, mutta kun en tykkää kerrospukeutumisesta sitten yhtään. Olisi vaan niin mukavaa pukeutua kesämekkoon ja niihin "littanakenkiin", joita ei tarvitse solmia tai laittaa kiinni vetoketjulla. Kesä, tule jo!

Kuva otettu 23.8.2013
 PS. Tämä blogi täyttää tänään kaksi vuotta! En olisi uskonut näin kauan tätä jaksavani pitää. Vaikka en tänne ihan joka päivä kirjoitakaan pitkiä postauksia päivästäni (joka johtuu yksinkertaisesti siitä, että ei vain tapahdu muuta kuin nukkumista), niin silti tämä on mulle kuin päiväkirja. Olen enemmän konekirjoittajatyyppiä kuin käsinrustaaja.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Lonkerotonttu

Kävin päivällä ruokakaupassa ja tultuani sieltä ulos, seisoin kysymysmerkkinä potkurini vieressä. Minun potkurin istuinosassa olevaan koriin oli ilmestynyt lonkerotölkki. Siis täysi, avaamaton tölkki. Ja sama homma viereisessä potkurissa. En nähnyt ketään enkä tajua mikä tämä juttu oli. Ensin ajattelin, että joku Piilokamera, mutta eipä tullut ketään "olette piilokamerassa"-tyyppiä. Ehkä joku myöhäinen joulutonttu ollut liikkeellä tai jotain.

No, minähän en sellaisia juo, mutta eiköhän se tölkki jollekin kelpaa. Mutta ei vaan tainnut sen tölkin jättäjälle tulla mieleen, että entä jos sen potkurin omistaja onkin lapsi... Jotkut lapset on onneksi niin fiksuja, etteivät juo alkoholia, vaikka ilmaiseksi saisivat, mutta sitten on myöskin niitä kokeilunhaluisia. Tai no en tiedä tekeekö yksi lonkero lapselle hirveästi mitään, mutta luultavasti enemmän kuin aikuiselle, jonka aivot ovat kehittyneemmät, joten en kyllä hyväksy sitä, että alaikäisille alkoholia välitetään.

Niin, se potkuri. Sain sen etukäteissynttärilahjana äidiltä.


Ja päivän Uuno:

"Jos ruuassa on kaikkia semmosia sontiaisia, 
niin minähän en voi syödä sitä ollenkaan. 
Tai en ainakaan paljoo. Tai en ainakaan mielelläni syö paljoo 
tai sitten täytyy saada paljon alennusta, tai riippuu tilanteesta"
-Uuno Turhapuro menettää muistinsa-

lauantai 4. tammikuuta 2014

Masis... taas

Matala mieliala on päivän sana. Miksi, sitä en tiedä. Tai ehkä tämä johtuu tästä sairastamisesta, kun ei pääse ulos ja sitten... no, kun ei ole päässyt ulos liikkumaan, niin muutama sata grammaa on tullut painoa lisää. Eihän se paljon ole, mutta mulla v*t*ttaa se silti. Kun on saanut kiloja pois, ei niitä enää halua takaisin. Odotan jo niin ensi viikkoa, kun pääsee Murun luokse. SYLI

Päivän Uuno-miete:

"Kysyisin vaan, että onhan tää varmasti vasta alkupala?"
-Uuno Turhapuron poika-

perjantai 3. tammikuuta 2014

Niin ihmeellisiä asioita taas, joopa joo

Juttu, joka on ihan huoh. Mulla ÄR-SYT-TÄÄ! Nimittäin tämän jutun otsikko:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288638421646.html

Mitäs uskomatonta tuossa on? On varmasti moniakin kaksosia, jotka on syntyneet puolen yön molemminpuolin, eli eri päivinä, vaikkakin samana vuonna ja varmaan niitäkin, jotka on sattuneet syntymään kellonajan takia eri vuosina, mutta entä sitten? Ei siihen syntymäajan kellonaikaan voi vaikuttaa ja nämä kertoo sen niinkuin se olis maailman suurin ihme. Lapsen syntymä voi sitä joillekin ollakin, jonka kyllä ymmärrän (olisi varmaan mullekin), mutta tuo kello... ärsyttää tuommoiset, joista tekemällä tehdään NIIN IHMEELLISIÄ juttuja.

Ja se tämän päivän Uuno:

"On se vaikeeta nykyään valita, kun on kaikkee. 
Esimerkiks on isoja kahveja ja pieniä kahveja. 
Meikäläisellä kun on sellanen onkelma, 
että iso kahvi ei oikein sovi suuhun ja pieni tahtoo hölskyä."
-Uuno Turhapuron aviokriisi-

torstai 2. tammikuuta 2014

Siskon peti

Olen jostain marraskuusta asti odottanut tuota kakkosen uutta sarjaa nimeltä Siskon peti ja voi mikä pettymys se oli. Komediasarja, mutta minun huumorintaju taitaa olla erilaista, kun ei naurata sitten yhtään. No, en mä ymmärrä Kummelin huumoriakaan. Kaikkia ei vaan voi naurattaa kaikki huumorityylit.

Mä olen kipeänä, taas. Piti aamulla viideltä keittää vettä, juoda Panadol Hottia ja hengittää höyryä, kun ei muuten pystynyt hengittämään kunnolla, nukkumisesta puhumattakaan.

Sitten se päivän Uuno-miete:

"Nyt kun on taas ruokaa sen verran suussa, että yleensä viittii mitään puhua, niin puhuttaisko vielä vähän naisista?" 
-Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla-

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uuden vuoden aloitus

Murun velikulta oli ollut huolissaan, mahdanko enää koskaan tulla heille kylään. En tietenkään. Ihan karmea kokemus. No ei vaan, tottakai menen käymään heillä, vaikka se joulu päättyikin niin ikävästi. Aikoi kuitenkin kuulemma pyytää anteeksi seuraavan kerran kun nähdään.

Uusi vuosi meni ihan kotona ollessa, dvd:itä katsellessa ja tietokoneen ääressä istuessa. Se Candy Crush Saga.... en siis koukussa ole yhtään. Joopa joo ja lehmä lensi just ohi norsu selässään. :D Mutta tuo on kyllä niin koukuttava peli, ettei tosikaan. Ja sitten on nämä muut Facebookin pelit. Voi hyvää päivää. Kerran aloitat, niin et voi lopettaa. Itsekin pelaan ainakin viittä eri peliä vuorotellen (aina kun yhdestän loppuu elämät, siirryn seuraavaan peliin odottamaan, että edelliseen tulee elämiä lisää). No, onpahan jotain tekemistä.

Parempaa uutta vuotta lukijoilleni! :) PS. Sain mielestäni kerrankin onnistuneen kuvan ilotulitusraketista ja huonoimmalla kameralla mitä multa löytyy. Eli tuollaisella pienellä kameralla. Järjestelmäkamera valittaa, että liian pimeää eikä suostu laukeamaan, mutta tuossa pikkukamerassa oli ihan ilotulituksen kuvaus-asetus.



Mulla on tuollainen Uuno Turhapuron mietelmät-kirja ja ajattelin tästä lähtien joka päivä kirjoittaa siitä tänne yhden mietelmän. Tässä tulee ensimmäinen:

"Kun minä puhun sisimmästä, en tarkoita sielua vaan vatsaa"
- Uuno Turhapuro pisnismies-

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...