Elämä vooooiiiiiiii muuttua... tai ainakin siihen kuuluvat suunnitelmat voi

No niin, se siitä huomisesta. Muru on sairastunut (ilmeisesti kuumetta ainakin), eli se reissu siirtyy hamaan tulevaisuuteen. No, koska talo tyhjenee huomenna (muu talon väki menee mökille), niin mä voin ottaa rennosti ja vaikka nukkua syömättä mitään eikä kukaan motkota vieressä, että pitäisi syödä, vaikka ei olisi nälkäkään. Tai huuda ja valita siitä mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Olisihan sitä miestä ollut mukava nähdä ja... *piip* (khihihi...), mutta en ehkä kuitenkaan halua TAAS sairastua. Yksi flunssa riitti tälle keväälle.

Ja onhan mulla tuossa pino kirjoja. Tuo Leena Lehtolainen on vielä hieman kesken (puolet lukematta) ja sitten on nuo Metsolat. Niin ja mulla on alkanut Juha Vuorisen kirjojen uusintalukeminen vastapainona tuolle murhakirjallisuudelle (Lehtolainen). 

PS. Löytyi se takki (Haglöfsin ihana turkoosi kevättakki). Kallis, mutta tuli tarpeeseen. Eipähän tarvitse enää etsiä. Löysin myös pinkit farkut (i like!).

Kiusantekoa

Khihihihi, että mä olen julma. Muru kun kielsi minua tulemasta sinne ennen ensi viikon alkua, vaikka minun ikävä on aivan kamala, niin mä vähän kiusasin häntä. Laitoin hänelle kuvan minun päällä olevista pikkuhousuista. En tiedä, oliko hän töissä, kun avasi sen kuvan puhelimestaan, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun joutuu makaamaan työpaikkansa sohvalla mahallaan minun takia, ettei työkaverit huomaa mitään erikoista. :D No, pitää sitä välillä jotain virikettä järjestää hänenkin päivään, ettei elämä käy vallan tylsäksi. ;)

Saahan sitä ajatella

Mä olin ajatellut, että olisin mennyt Murun luokse huomenna, mutta eihän se herralle sopinut koska hän on töissä. No, toisaalta, mitä mä siellä. Hän on siis koko viikonlopun töissä, jopa öisin ja olisin yksin tyhjässä asunnossa. Niin no, toisaalta, minähän nukkuisin lähinnä suurimman osan ajasta kuitenkin. Ensi viikolla sitten.

"Jollei mies ois kekseliäämpi ku nainen,

 niin kyllä maailmassa juotas sitten vähän kaljaa."

-Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy-

Onni on...

Äiti neuvoo tytärtään: - Poika, joka haluaa sinut oikeasti, ei ole kiinnostunut sinun paitasi tyylistä tai väristä vaan siitä mitä sen paidan alla on - siis sydämestä.

Tuolta minusta tuntuu nyt. Muru kysyi milloin olen tulossa hänen luokseen. Mukava tunne, kun jollakin on ikävä ja nimenomaan sellaisella, jota itse ikävöin ja rakastan. ♥ Loppuviikosta jos menisi. On nyt väliviikko menossa ehkäisyssä, niin ei uskalla mennä sinne. Hän kysyi, että meinaanko, että pamahdan paksuksi pelkästä vieressä nukkumisesta. Siis tuota, meinaako hän, että tyydyn pelkästään vieressä nukkumiseen? :D Ihan kuin ei vielä tuntisi minua tarpeeksi hyvin. Luulisi kyllä että kun kohta kaksi vuotta tutustuttu, niin tietäisi jo minun tavat ja... muut jutut. ;)

Haluttaisi laittaa tähän joku kuva, mutta nyt ei ole tullut käytyä kuvaamassa.

"Naisethan on siis ehtottomasti elämän suola,
vanhemmat naiset nimittäin. 

Nuoret naiset onkin sitten sokeria."

-Uuno Turhapuro muuttaa maalle-

 

...tu ...tana ...kele ...vetti! Potuttaa!

Ei ole todellista! Olen puhunut Murulle uuden työpaikan ja hän oli vielä pari päivää sitten oikein mielellään ottamassa sitä, kunnes... tänään hän sitten kirjoitteli siihen malliin, että ei hän sittenkään tiedä, kun nyt alkaa olla töitä enemmän tuossa hänen nykyisessä työssä. Niin NYT, mutta entä parin kuukauden, puolen vuoden tai vuoden päästä? Onko niitä töitä siinä sitten enää niin paljon? Olisi ollut hänelle elämänsä tilaisuus, mutta jos ei herra halua parempaa palkkaa (oikeaa palkkaa eikä mitään proviisiopalkkaa niinkuin tällä hetkellä) ja vieläpä päivävuoroilla, niin siinä olkoot sitten. Ei tarvitse sitten mulle enää valittaa yövuorojen raskaudesta! PERKELE, sanon minä.

"Kattoppas, minulla on juuri niin sanottu kaloriapuutoskramppi."

-Uuno Turhapuron aviokriisi-

Ihana, mutta haikea olo

En ole muutamaan päivään kirjoittanut. Ei ole oikein joutanut. Mulla oli täällä mies. En noissa aikaisemmissa blogikirjoituksissa tuosta ole maininnut, kun ei tiennyt, tuleeko mitään vai eikö. Ja siis joo, meikäläinen on nykyään parisuhteessa. :) Olen niin onnellinen, ikävä vaan on niin suuri, että litran astia ei riitä näiden kyynelten keräämiseen. Mies joutui lähtemään aikaisemmin kuin oli tarkoitus. :/ No, näkipähän, minkälaiseksi mä muutun, kun masennun: ruokahalu menee, itken, ei huvita puhua, olen surullinen. No, sitä ei ehtinyt nähdä, että nukun aika paljon silloin, mutta eiköhän tuo kerkeä senkin näkemään. Mutta onneksi hän on ymmärtäväinen. :)

Deittailusta

Eilen otti yhteyttä yksi mies deittisivun kautta. Oli laittanut puhelinnumeronsa ja laitoin siihen numeroon eilen viestiä. Tämä mies otti sitten yhteyttä vasta tänään. Hitaat hoksottimet vissiin, eli ei ollenkaan mun tyyppiä. Lisäksi on kuulemma vasta eronnut. Eiiiih! Eronneet ja karanneet juoksee perässä. Missä ne villit ja vapaat miehet on? Kysyn vaan... :O Ei kuukausi sitten eronnut ole vielä voinut päästä yli exästään ja sen kyllä huomasi. Tämä mies puhui joka välissä siitä exästään. Joo, jokaisella on menneisyytensä, mutta tuo on jo vähän liikaa, että koko ajan puhuu siitä entisestä elämästään.

Mies olisi halunnut, että olisin tullut hänen luokseen (asuu toisella paikkakunnalla) heti huomenna, koska hän "ei ole tottunut olemaan sinkkuna näin pitkää aikaa". Kuukausiko pitkä aika? huhhuh. Mulla on niin huonoja kokemuksia tuollaisista hätiköidyistä tapaamisista. Haluan tutustua ensin vaikka puhelimen välityksellä ja katsoa, millainen ihminen mahtaa olla kyseessä enkä rynnätä suinpäin treffeille. Ahdistavaakin tuollainen hätiköiminen ja painostaminen tapaamiseen on. Mikä kiire tässä on? Muutenkin tuli sellainen olo, että hänellä on pakkomielle löytää joku, ihan kuka tahansa nainen heti nyt.

Tulvaa

Tuli toissapäivänä kartutettua Muumimukikokoelmaani tällä aarteella: 

Primadonnan hevonen (kesäsesonkimuki 2012)

On tuo meidän ranta sen verran pahaenteisen näköinen, että piti käydä padolla katsomassa, mikä siellä on tilanne tuon vedenlaskun kanssa. Sieltähän sitä vettä laskettiin niin myrskyävällä vauhdilla, että aallot löi seinään. Ei siis ihme, että meillä on peruna- ja mansikkamaa kokonaisuudessaan veden alla, vaikka ne ei ihan rannassa sijaitsekaan. Onneksi tämä talo on sentään mäen päällä, niin ei tänne (toivottavasti ainakaan) se vesi pääse.

Veden valtaama mansikkamaa sijaitsee noiden tolppien sisäpuolella

Ja tässä syy mistä se johtuu... padolla vähän loiskuaa.

Ai maailma...

Kaikkea sitä. Sain yhdeltä miespuoliselta kaveriltani (jonka kanssa en ole ollut yhteydessä varmaan vuoteen ja joka tosiaan on vain kaveri) kaveripyynnön Facebookissa. No, hyväksyin sen, vaikka arvelinkin, että jotakin hänellä on mielessä.

No, tulihan se sieltä, omituinen ehdotus. Hän halusi minusta itselleen maksullisen palvelijan siksi aikaa, kun hänen poikki mennyt jalkansa on paketissa (mitä lie siihenkin olisi kuulunut). Sanoin hänelle, etten mä mikään huora ole. Menkööt sairaalaan, jos ei kotona yksin pysty olemaan.

Ärsyttää muutenkin tuollainen, että ollaan yhteydessä vain silloin, kun ollaan jotakin vailla.

Elämän häiriötekijöitä

Kyllä ne jotkut sitten kehtaa! Laitoin tälle miehelle, josta olen puhunut, keskiviikkona viestiä Fb:n kautta, että tiedän mitä peliä hän pelaa. Nyt oli sitten illalla (vasta!) tullut viesti, että voisinko tarkentaa, mitä peliä hän pelaa. Tyhmänä hän minua vissiin pitää, kun olen nähnyt ne kaikki viestit, mitä hän alaikäiselle sukulaistytölleni kirjoitti samaan aikaan, kun mä odottelin hänen vastaustaan viesteihini. Saa nyt maistaa omaa lääkettään, eli miltä tuntuu, kun viesteihin ei vastata. Toisin sanoen en aio vastata hänelle tuohon kysymykseen.

Torstai-iltana luin Iltalehden sivuilta raiskauskertomuksia ja tuli taas se oma kokemukseni mieleen. Siitä alkoi ahdistus, joka oli sellainen, että oikein keuhkoihin sattui, kun hengitti. Ja mulla ei siis ole nyt mitään yskää tms. eli ihan paniikkikohtauksesta johtui. Ensimmäisenä tuli mieleen, että päivystykseen menisin, mutta mitäpä se hyödyttää, kun ne lyö siellä vaan kouraan samanlaisen rauhoittavan pillerin, jollaisia mulla on kotonakin. Eli ihan sama ottaa sellainen kotona ja olla menemättä tk:een häiritsemään hoitajia.

Yöllisiä pohdintoja miehen koosta

Minkäköhän kokoinen on "pienikokoinen mies"? Jos mä oon tämän pituinen (145 cm), niin onko se mies sitten taskumallia? :D Ja siis onko hän vartaloltaan pienikokoinen vai lyhyt noin niinkuin päästä varpaisiin vai molempia? Eiiiih... en mä sellaista halua! Pitää sitä miehellä vähän pituutta olla enemmän kuin mulla, jopa siinä tapauksessa, kun laitan korkkarit jalkaan. Ja lisäksi hänessä pitää olla vähän jotain, mistä ottaa kiinni. Ei mitään tikkuja. Niitä saa metsästäkin.

Laihdutusta hömpällä

Olen hurahtanut hömppään. Ostin Easy diet-keittojauheita, joissa on vähän kaloreita. Jälkiruoka sellaiset on ihan hyviä (lukuunottamatta vadelmakiisseliä, mautonta), mutta ne ruuat, yök. Itseasiassa en ole maistanut ruuista kuin kanakeittoa ja se oli hirveetä, maistui joltain jauheelta. Ja jäi kauhea nälkä. Syön ehkä sittenkin mieluummin oikeaa ruokaa hillitymmin.

Mies, jonka kanssa minulla on juttua (ja jota en edelleenkään ole tavannut) soitti mulle tuossa siitä ensi viikonlopusta. Hänellä on ensi sunnuntaina menoa toiselle paikkakunnalle ja hänen bussinsa sinne lähtisi aikaisemmin kuin minun bussini kotiin, niin ehdotti, jos tulisi sittenkin tänne ja menisi täältä sinne, mihin onkaan menossa. Mutta kun täällä on nuo minun vanhemmat, niin ei saisi rauhassa tutustua. Ja kun en yhtään tiedä, muuta kuin puhelimessa puhuttujen minuuttien perusteella minkälainen tyyppi hän on, niin parempi itse "katsastaa" hänet ensin. :) Joten päätettiin sitten, että menen sinne ja odotan hänen asunnollaan sen tunnin, joka meidän bussien lähtövälillä on ja lähden sitten yksin pysäkille. Enköhän mä pärjää.


Päiväsauna meillä oli tuossa äsken. Ei ole moneen vuoteen ollut. Mutta mä en tykkää käydä päivällä saunassa tai oikeastaan saunassa ollenkaan. Se hikoilu ja kuumuus on jotenkin ahdistavaa, jos tuo nyt on oikea sana. Ei kestä olla kauan löylyssä, kun alkaa tuntua, että pyörtyy ja on pakko lähteä suihkuun.

Huomasin tuossa muuten, että stand up-koomikko Ismo Leikola aloittaa 10-vuotisjuhlakiertueensa, mutta petyin, kun näin, ettei hän esiinny Lapissa ollenkaan. :(