lauantai 30. maaliskuuta 2013

Mielenmuutos

Perushuttua, ensin kirjoitat, julkaiset ja huomaat, että "kas, ei ollutkaan hyvä idea julkaista tätä tekstiä. Poistanpa sen siis". Eli julkaisin tuossa muutama tunti sitten yhden tekstin koskien nykyisen miesjuttuni (uutta) lempinimeä, mutta poistin sen, koska koin sen liian tunnistettavaksi (mikäli hän itse sattuu googlettamaan kyseisen sanan) ja kun kuitenkin haluan pitää itseni tunnistamattomana tässä blogissa. Ja vaikka yleensä kirjoitan tänne lähes kaikesta, kun päiväkirjana tätä pidän, jälkiviisaana huomasin vasta myöhemmin, ettei tuosta ehkä olisikaan kannattanut kirjoittaa. En nääs halua, että joku tuttu eksyy lukemaan tätä. Nämä on näitä mielenmuutoksia, joita tapahtuu aika usein mulla.

Ai niin, hyvää pääsiäistä lukijoilleni. Itse en kyseistä juhlaa mitenkään vietä. Nämä on mulle ihan tavallisia päiviä paitsi, ettei kaupat ole auki normaalisti.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Säpinää ja apatiaa

En tiedä taas mitä ajatella. Olen hieman pettynyt ja mieliala on sen mukainen. Mörrikkä kävi täällä, nimenomaan kävi, ei jäänyt yöksi. Hänellä piti olla vielä huomenna työpäivä, mutta tänään hänelle selvisi, ettei olekaan. Hän asuu siis toisella paikkakunnalla ja on täällä vaan töissä. Hänen oli tarkoitus olla täällä yötä ja mennä täältä suoraan töihin ja sieltä sitten kotiin pääsiäisen viettoon, kun työt loppuu. Muutenhan hän olisi voinut olla täällä yötä, mutta kun hän ei mene kotiin yksin vaan veljensä kulkee samalla kyydillä. Kysyin häneltä, josko olisin saanut muuttaa parisuhdetilanteeni, mutta hän vastasi vaan "katsotaan". Tuli vähän sellainen olo, että hän käyttää minua vain hyväkseen. On tässä kuitenkin kuukausi jo oltu tekemisissä ja tunnettu, hieman lähemminkin. Vähän jäi sellainen olo, että minusta vain osa kelpaa hänelle, mutta että kokonaisuudessa on joku vika.

Kävin kaupasta hieman lohduketta: Prinsessan, Pussikaljaelokuvan ja Kohta 18. Elokuvia siis. Mulla ei ole nyt oma kone, niin en voi kuvia lisäillä. Ennen olisin ostanut kasan karkkia ja muita herkkuja ja mussuttanut niitä, mutta nyt piti korvata vatsan ravinto mielenravinnolla. Tosin ruoka mulle ei maistu edes. Masentaa. Päätä särkee ihan kamalasti. Taidan tänään kaatua sänkyyn aika aikaisin. Masentuneisuus aiheuttaa mulle ruokahaluttomuuden lisäksi uneliaisuutta ja sellaista, että haluttaa vaan nukkua. Normaalistihan mulla on unensaantivaikeuksia.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Voi itku ja hammasten kiristys!

Koneeni sormihiiri lakkasi toimimasta eilen illalla ja koska siinä ei ole olemassakaan käsihiirtä, en voinut edes sammuttaa sitä normaalisti valikosta vaan piti painaa vaan napista. Vein sen huoltoon, joka onneksi menee takuun piikkiin (vasta joulukuussa ostettu), mutta äsken huomasin jotain ka-ma-laa: minun kameran muistikortti jäi siihen koneeseen kiinni! On mulla tuo pienempi muistikortti olemassa, mutta pitää vissiin silti huomenna käydä ko. liikkeessä sanomassa, että se muistikortti on sen niiden huoltoon lähettämän koneen mukana.

Huomenna on jännää: Mörrikkä tulee ensimmäistä kertaa meille ja vieläpä yöksi. :) <3 Toivon mukaan menee hyvin tuo yöhomma. En ole pitkään aikaan ollut näin onnellinen kuin nyt olen. Hän on ensimmäinen mies, joka huolehtii ja todella tuntuu välittävän minusta. Kysyy aika useinkin onko mulla kaikki hyvin, ei kärtyä tyhjää ja on muutenkin ihana.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Shoppailua

Kävin tänään tuolla Lapin pääkaupungissa shoppailuhommissa ja... 44, 42, 40, 38... STOP! Ostin sieltä uuden takin, kokoa 38! En edes muista, milloin mulle on viimeksi mahtunut tuo koko. Kun aloitin elämäntapamuutokseni, kokoni oli 44.



 Ostin muutakin värikästä. Pinkit ja vihreät farkut sekä näitä:



Kokeilin eilen ohrapuurossa kirsikoita ja pakastettuja mangon palasia. Kirsikat oli ihan hyviä, mutta ne mangon palaset... öh... ei oikein maistunut mulle.


Perjantaina postilaatikkoon tupsahti tilaamani dvd-elokuva, joka ei nyt ihan niitä maailman parhaita elokuvia ole eikä edes Suomen parhaita, mutta kyllähän tuota katsoo. Kauhu olevinaan, mutta en nyt sanoisi ihan noin. Tosin mä en tykkää kauhusta, että ehkä parempikin, että pystyin katsomaan tuon.

Kyseessä on siis tämä elokuva:


Olen tuon kyllä jo elokuvateatterissakin nähnyt, joten tiesin mitä odottaa.

Koekaniini

Voi pyhä pössäys! Moneskohan antibioottikuuri mulla on jo tälle vuodelle menossa, huoh. Lauantaiaamuna heräsin ihan sairaaseen korvakipuun. Yhden yön kestin sitä, mutta sunnuntaina oli pakko käydä polilla ja tulehdushan siellä oli. Jouduin/pääsin sitten koekaniiniksikin. Joku sairaanhoitaja ei ollut koskaan nähnyt tulehtunutta korvaa, joten piti toisen sairaanhoitajan ja lääkärin lisäksi näyttää sitä hänellekin. :D

Voi että mä odotan keskiviikkoa. Mörrikkä (minun nykyinen miesystävä, Hah, keksin sille hänelle lempinimen :D) tulee yöksi ja vanhemmat menee mökille, joten koko talo on meidän käytettävissä. :)

Ps. Meidän Musti oli vähän käyttänyt oman tassun oikeutta isän työpaikalla ja lähtenyt tutkimusmatkalle. Isä oli käynyt siellä kävelemällä Mustin kanssa ja päästänyt koiran irti siellä sisällä. Oli jutellut siellä jonkun kanssa ja alkanut sitten ihmettelemään, mihin Musti meni, kunnes jostakin kuului "täällä on joku koira". Siinä selvisi, missä Musti on ja ei kun ääntä kohti. :D

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Aatu-parka

Eipä tule taas uni. Onneksi ensi keskiviikkona tulee sellainen yövieras, että mahtaa uni maittaa, kun saa toisen ihmisen viereen nukahtaa (toivon ainakin, että jää yöksi). Hän on siis tämä tyyppi, josta minun nykyinen onnellisuus johtuu. Jotenkin taas tuntuu, että elämä voittaa. <3

Olen parina viime päivänä kuunnellut erästä biisiä, johon törmäsin sattumalta (en ollut ikinä ennen kuullut). Kyseessä on siis tämä:


Tuossa on jotenkin niin koskettavat sanat. Noin se on joillakin ikävä kyllä elämä mennyt. Enpä vaan koskaan ole kuullut tuollaista sanontaa kuin "joutua leskeksi". Siis joo, ei kai kukaan pääse leskeksi, mutta eikö sitä yleensä sanota "leskeksi jäänyt"?

Vimonen ja Eestinlaiva

Mä en ymmärrä enää yhtään noita nykyajan tv-sarjoja. Illalla päättyi Pasila-sarja, jonka vihoviimeinen jakso oli huonoin ikinä. Jakso oli nimeltään Vimonen, siitä tuo otsikko. Siihen oli kerätty kohtia jaksoista, joita ei ole näytetty tv:ssä, huoh. Ja Eestinlaiva taas on mielestäni koko sarjan paras jakso. Samoin kuin nuo Salkkarit. Katselin illalla ennakkoon tämän päivän jakson ja kysynpä vaan, onko oikeasti jossainpäin Suomea tuollaista, että ruumis tuodaan ruumisautolla kadulle näytille? Tuskinpa... Vaikka sarja onkin fiktiota, niin minusta tuo menee jo vähän yli.

Lopuksi vielä iltapalani ohrapuurossa "voisilmän tilalla":

Nam, nam :P

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

JÄRKYTYS

Koin kamalan järkytyksen. Okei, okei, tämä ei ole todellista elämää, mutta merkitsee mulle paljon. Ensin näen, kun Jenni kuolee ampumisen seurauksena Salkkareissa ja sitten saan tietää, ettei seuraava Salatut elämät-dvd-boksi jatku siitä, mihin edellinen päättyi vaan hyppää suoraan vuoteen 2009. Siis hirveetä! Miksi? Dvd:t on mulle henki ja elämä ja sitten joku idiootti keksii hypätä jaksoissa kerralla tyyliin 10 vuotta eteenpäin. En tykkää! -.-

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Puhelindiagnoosi

Mä sain tänään puhelindiagnoosin. Soitin polille näiden ainaisten vatsakipujen takia ja sain käskyn käydä labrassa ja tulla sitten varattuna aikana lääkärin vastaanotolle. Meni jonkun aikaa ja tuntemattomasta numerosta tuli puhelu. Polilta soitettiin. Puhelu meni jotakuinkin näin:

(Alkuesittelyt)

Polilta soittava tyyppi: - Mietittiin tuossa kollegan kanssa, että sulla on hiivatulehdus, eli ei sinun tarvitsekaan tulla tänne.
Minä: - Ei ole, kun se on tutkittu viikko sitten.
Polilta soittava tyyppi: - Ai, no sitten. Tule sittenkin vaan tänne.

Varsinainen arvauskeskus.

No, syy löytyi kuitenkin. Ruuansulatusvaivoja.

 
Kävin tänään myös punnituksessa ja... Taivoite on saavutettu! Ei tosin vielä minun puntarin mukaan, mutta hyvinvointiohjaajan puntarin mukaan kyllä. Eli 14,(tässä-on-joku-luku-jota-en-muista) kg on lähtenyt, noin 15 kiloa. Neljä kuukautta meni ottaa pois parissa vuodessa (opiskeluvuosina) hankitut (masennus)kilot. Asetettiin sitten vielä parin kilon päähän uusi tavoite, jotta saa tuota painoa vähän enemmän alas. Se kun on nyt vasta normaalipainon ylärajalla. Ja noita vatsamakkaroita pitäisi alkaa sulattelemaan.

Taiteilin tuossa eilen vähän.


Nuo sydämet on liitutaulumaalilla maalattu, eli niihin voi kirjoittaa liidulla ja pyyhkiä pois. Mutta enpä taida raaskia sotkea niitä millään liidulla.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Maalari maalasi... nenää

Sain tänään inspiraation maalata taulun. Tai no, maalasin taustan ja liimasin siihen kaksi isoa mustaa liitutaulumaalilla maalattua sydäntä. Vessaan mennessä ja vilkaistessani peilistä oikein pelästyin. Olin maalannut osan nenästänikin siniseksi. Onneksi en ollut menossa mihinkään. Se tästä olisi puuttunut, että olisin lähtenyt johonkin ja vielä peiliin katsomatta. Siinä olisin vaan miettinyt, miksi kaikki tuijottaa. :D

Sitten vähän ikävämpiin asioihin. Mulla on yli viikon ollut ihan kamalat vatsakivut, mielestäni alavatsassa. Se on sellaista aaltoilevaa kipua. Kun kipukohtaus tulee, on pakko pysähtyä, koska kipu on niin kovaa. Olen käynyt jopa ehkäisyneuvolassa. No, syy ei ollut siellä päässä. Mitään ei löytynyt. 

Tänään sitten heräsin aamulla kello kuusi vielä pahempaan kipuun. Täytyi pitää seinästä kiinni, etten olisi pyörtynyt ja hikikin ihan valui. Tulin sitten ajatelleeksi, että jos syy onkin minun vatsan toiminnassa tai lähinnä toimimattomuudessa. Minun nykyinen ruokavalio kun ei oikein kuituja sisällä. Oli onneksi kyseiseen vaivaan (ummetukseen) lääkettä kaapissa ja kivut hieman helpotti, mutta ei kokonaan. Nyt illalla muistin sitten, että mulla on joskus pari vuotta sitten ollut jotain ruuansulatusvaivaa, johon olen saanut ruuansulatuskanavan kipujen hoitoon lääkettä. Se tuntui auttavan ainakin vähän. Toivottavasti häviäisi kokonaan.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Musmutti

Sain uuden hellyttelynimen: Musmutti. Ihana! :D

Ps. Tällä päivämäärällä -14,5 kg! Puoli kiloa tavoitteeseen. Tosin sehän meinaa vasta sitä, että pääsee normaalipainoon ja sen jälkeen vielä pitäisi ainakin se viisi kiloa pudottaa. Elämäntapamuutosta takana nyt siis 4,5 kuukautta.

Kuulumisia

Käytiin isän kanssa kaupassa äidin asialla. Meni ihan hyvin siihen maitotuotehyllylle asti, kunnes lapussa luki "Creme Bonjour Vanilja". Öö, mitä se on? Kermaa, rahkaa vai tuorejuustoa? No, joka tapauksessa, ei löytynyt. Otin maustamatonta tuorejuustoa siltä varalta, että se sattuisi tarkoittamaan tuorejuustoa (voi maustaa sitten itse vaikka vaniljasokerilla). Jotakin pullaa hän meinaa tehdä. Itsehän en nykyään enää pullaa syö tämän elämänmuutoksen takia.

Mutta mitäs mulle muuta kuuluu? Mukavasti menee. Miehen kanssa ja muutenkin. Ei me vielä virallisesti seurustella, mutta tapaillaan monta kertaa viikossa (hänen joka toisella viikolla olevia lomaviikkojaan lukuunottamatta, jolloin hän on muualla). Hän on siis vain töissä täällä. Mutta onpa vain ensimmäinen mies, joka itse ilmaisee haluavansa tavata minua. Etten se ole aina minä, joka niitä tapaamisia ehdottaa.

Väsyttää kyllä edelleen, mutta huomaan nukkuvani paremmin nyt, kun on joku, josta oikeasti näkee (ja kuulee), että hän välittää ja josta minä välitän.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Keväinen sekokausi?

Onko se tämä kevät, kun saa ihmiset sekoamaan vai mikä ihmisiä vaivaa? Mulle on tullut viime päivien aikana viestejä ja puheluita (lähinnä nyt miespuolisilta henkilöiltä), jotka on sisällöltään olleet varsin omituisia. Tässä illallakin soi puhelin ja vastattuani siihen, henkilö kysyi, mitä mulle kuuluu ja kun sanoin, että hyvää ja kysyin hänen kuulumisiaan, niin hän sanoi vain "on hyvä fiilis" ja löi luurin korvaan. Laitoin hänelle viestin, että miksi hän mulle luurin löi korvaan, mutta eipä ole kuulunut mitään vastausta. Ja sitten toinen on tämä exäni (Muru), joka myönsi tänään, että oli hieman pettynyt (mustasukkainen), kun sai tietää minun menevän treffeille toisen miehen kanssa. Ja hänellä on kuulemma ikävä minua. No eipä ollut vielä pari viikkoa sitten.

Energiahoidot, osa 2 ja 3

Olen näköjään unohtanut kirjoittaa tuosta energiahoidon kakkososasta. Eilen kävin kolmannen ja viimeisen kerran kyseisessä hoidossa, joten nyt voisin kirjoittaa noista kokemuksista sitten. En ole edelleenkään huomannut vaikutusta siihen, minkä takia sinne alunperin menin, eli ahdistuksen poistumiseen. En toisella kerralla enkä eilen, viimeisellä kerralla. Tai joo, ei mulla ahdista, mutta luulen, että siihen on muut syyt (tämä mies, jota tapailen). Sen olen kuitenkin huomannut, että unensaantia se on parantunut. Olen aina hirveän väsynyt ja voipunut, kun lähden sieltä, vaikka en muuta tee kuin makaan. Mutta uudelleen en alkaisi maksamaan tuosta hoidosta, kun siitä ei siihen ollut apua, johon sitä lähdin hakemaan.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Onko sulla joku ongelma siellä?

Minun ja Murun (siis tämä minun exä) tämänpäiväistä tekstailua:

Muru: Möö
Minä: Möö. Mitä?

Muru: Ei kai kummempaa. Raitis ilma alkaa vaan väsyttää.
Minä: Heh.
Muru: Juu... haluttaa kyllä jo kotiin... (hän oli töissä)
Minä: Mä tulin just saunasta. Pitäis kylälle lähteä. Olis treffit tiedossa taas vaihteeksi.
Muru: Hö :(
Minä: Mitä hö?

Muru: Ei kait mitään sitten...

Siis tuota, pitääkö tää tulkita niin, että hän on mustasukkainen minusta? Pari viikkoa sitten hän sanoi mulle, että hänellä EI ole ikävä minua. Mitäs tämä nyt sitten on? Mä ajattelin kuitenkin mennä eteenpäin elämässä enkä jäädä odottamaan maailman tappiin asti, josko herra sattuisi muuttamaan mieltänsä minun suhteen (eli haluaisi minut takaisin).

Eli kävin tänään treffeillä tämän miehen kanssa . Ne meni hyvin. Katsoo nyt jatkossa, miten lähtee menemään. Toivottavasti tuo eräs lopettaa nuo mustasukkaisuudet. Sillä on selvästi joku ongelma siinä että menen elämässäni eteenpäin enkä jää junnaamaan paikoilleni.

Tällaista tällä kertaa soi autossa, kun oltiin treffeillä. Ei löytynyt videon lisäysmahdollisuutena tätä muuta kuin jonain 30 sekunnin pätkänä, niin laitetaan sitten näin.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Päätöksiä

Pitäisi tehdä päätöksiä. Tämä mies, joka sitten myöhemmin päättikin pysyä sinkkuna otti tänään yhteyttä ja sanoi katuvansa sanojaan ja haluavansa yrittää minun kanssa puhtaalta pöydältä. Voi jestas tätä minun päätä, kun se on taas ihan sekaisin. Toisaalta haluaisin yrittää hänen kanssaan, koska hän on tosi mukava ja voin sanoa olevani ihastunut häneen, mutta pelkään, että taas tulee takapakkia ja olen jälleen ihan maassa. :( Eihän tuossa ajassa ehtinyt kyllä edes tutustua häneen eikä hän minuun. Mutta pitää vielä miettiä.

"Mitä mä paan päälleni?"

Noin sanoi aikoinaan Virpi Nieminenkin Hynttyyt yhteen-sarjassa. Näin tänään paikallisen vaatekaupan ikkunassa aivan ihanan väriset (pinkit) farkkulegginssit ja pitihän niitä käydä kokeilemassa. Mutta... ennen kun oli ongelmana löytää housut, jotka ei kiristä eikä purista mistään kohtaa, nyt on vaikeaa löytää housut, jotka ei ole liian löysät. Eli ne housut oli vyötäröstä juuri sopivat, mutta reisistä ja pohkeista liian löysät. Ne jäi siis kauppaan. Nyt on lähtenyt 13,5 kiloa. Vielä 1,5 kiloa, niin ollaan tavoitteessa. Mutta ei nuo vatsamakkarat kyllä tuosta 1,5 kilon pudotuksella mihinkään lähde. Joku kiinteytysjumppa pitää vissiin aloittaa.

Mustilla vähän väsytti aamulla.

Turpa-Uuno

En tiedä, miten tämä on mahdollista, mutta mulle sauna aiheuttaa mielialan laskua. Siis ei saunasta puhuminen tai siitä aiheesta lukeminen vaan siellä käyminen. Kuuma sauna on ennenkin, ihan lapsesta asti aiheuttanut väsymystä, mutta nykyään siitä aiheutuu mielialan laskuakin. En tiedä, onko normaalia vai mitä tuo on.

Tänä viikonloppuna olen katsonut Uunoja tietämättä, että nyt sunnuntaina alkoi viimeinen Uuno Turhapuro-elokuva tv:stä (viiteen osaan pätkittynä). Ei hirveästi huvita katsoa elokuvaa pätkittynä, joten onneksi omistan dvd:inä kaikki Uunot. <3 Löytyy jopa se ns. Uuno, joka ei ole varsinaisesti Uuno (Uuno Turhapuron poika, josta en oikein pidä juuri siksi, ettei Uuno ole siinä).

Ajatelma: Ihminen on väsynyt, kun ei liikahda eväkään. Uuno on vasta
silloin väsynyt, kun ei liikahda eväätkään (elokuvasta Uuno Turhapuron
muisti palailee pätkittäin).

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Biisien metsästystä

Hyvää naistenpäivän iltaa kyseisen sukupuolen edustajille! Itse en ole kyseistä päivää kummemmin juhlinut tai oikeastaan mitenkään. On niin väsyttänyt, että nukuin neljään asti. Nyt illalla viimein löytyi Facebookissa kunnan keskusteluryhmän sivulla yleisesti kysymällä yhden biisin nimi, jota olen etsinyt jo pari vuotta. Se biisi oli tämä:


Zumbassa joskus ollut tuo biisi ja siitä asti olen sitä etsinyt. Vähän vain on ollut vaikeaa etsiä, kun kieli on jotakin mitä lie eikä esiintyjästä ollut tietoa.

Minun korjattu puhelin tuli tänään. En vain ole vielä kokeillut, onko se kunnossa, kun ostin pari viikkoa sitten isomman muistikortin siihen ja olen siihen musiikkia laitellut. Halutti vaan jotain muita biisejä kuin noita, joita on jo koneella, jotka on kuultu jo miljoona kertaa. Monta tuntia miettinyt kaikenlaisia biisejä ja sitä mukaa lisäillyt, kun olen hoksannut. Lenkkeilyä varten sitä musiikkia sinne halusin, eli jotain menevämpää, kuten tuo tuossa linkissä.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Paska päivä

V*ttu mikä päivä! Huono tuuri alkoi itseasiassa jo pari päivää sitten, kun istuin tietokonekuulokkeiden päälle ja ne hajosi.

Kuten näkyy, piti teipata tuo toinen kuuloke takaisin kiinni siksi aikaa,
että saa hommattua uudet.

Mulle on minun exä (ei Muru vaan yksi kauemman aikaa sitten exäksi muuttunut mies) soitellut muutamana päivänä tuntemattomasta numerosta (siis sillä tavalla, että lukee "tuntematon numero soittaa"). Tänään sitten soi puhelin ja taas tuntematon numero. Luulin, että se oli tämä exäni ja vastasin jotakin tyyliin "päivää perkele!", niin eihän se sitten ollutkaan tämä minun exä vaan joku ilmaisia näytteitä jakava tyyppi. Huhhuh, että hävetti.

Sitten menin kauppaan vittuuntuneena ja olisi haluttanut heitellä kiivejä pitkin seiniä. Jaa, että miksikö just kiivejä? No, kun pari päivää sitten ostin kiivejä ja ne oli ihan hirveän kovia eikä niistä saanut lusikalla palastakaan.

Toisessa kaupassa ollessani kaupan pihalla oli joku kyylä. Hän istui autossa ja kyttäsi samalla kaupan sisälle. Kun mä tulin ulos, tämä kysyi "jäikö sulla jotakin sinne kauppaan, kun se myyjä juoksi sinun perään?"

No, ei kun takaisin sisälle ja eihän mulla sinne mitään ollut jäänyt eikä se myyjä kyllä minun perään ollut juossut. Varmaan jonkun seuraavan asiakkaan asialla oli ollut (mennyt punnitsemaan jotain punnitsematta jääneitä vihanneksia, tarkistamaan hintaa tms.). Huoh, ei just tänään olisi jaksanut tuollaisia ämmiä... muutenkin ihan tarpeeksi huono päivä, niin sitten tuollainen kyttääjä juoksuttaa tyhjää edestakaisin. -.-

Paistoin tuossa pari tuntia sitten kalapuikkoja enköhän mä unohtunut lukemaan lehteä liian pitkäksi aikaa ja ne vähän mustui liikaa. Ei pahasti, mutta liikaa silti.

Nyt illalla sitten tuli kännipuhelu ja ai että mä vihaan kännipuheluita! Ja varsinkin niitä kännisen miehen (ei oman) lirkutuksia tyyliin "onko sinun nännit kovina". Hyi helvetti.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Mielenkiintoisia blogeja?

Arvoisat Lukijani, linkittäkääpä tuonne kommenttikenttään teidän mielestä mielenkiintoisia blogeja, joita te seuraatte. Haluttaisi jotain uusia blogeja tuonne lukulistalle enkä nyt jaksa alkaa selaamaan kaikkia blogeja netin blogilistassa. Aiheet saa olla ihan mitä vain, kunhan ne on teidän mielestä kiinnostavia. Valikoin sieltä sitten itseäni kiinnostavia lukulistalleni :)

Terveisin,

Nimimerkki Tylsistynyt ja tarvitsisi tekemistä. :D

tiistai 5. maaliskuuta 2013

21 tapaa pilata avioliitto

Kävin taas elokuvissa, kuten otsikosta voi huomata. Oli kyllä hyvä elokuva. Sai ainakin nauraa. En jotenkin Putous-ohjelmassa ole niin tuohon Armi Toivaseen kiinnittänyt huomiota, mutta nyt kun hänet elokuvassa näin, niin ei voi muuta sanoa kuin, että lisää tätä!

Eilen tuli puhelu, että minun rikkinäinen puhelin on saapunut Lappeenrannan Giganttiin. Siis hä? Miksi sinne? Ja missä se on ollut tämän 1,5 kuukautta? Seikkaillut ilmeisesti ympäri Suomea ja mistä mä tiedän, vaikka olisi ulkomaillakin käynyt, kun näin kauan kestänyt matka korjaukseen. No, Lappeenrannan Gigantti lupasi korjata puhelimen ja sillä aikaa, kun olin elokuvissa oli tullut tekstari, että puhelimeni lähetetään mulle huomenna. Päivä vaan meni korjauksessa! Eli olisin voinut saada sen jo ajat sitten, ellei se olisi jostain syystä eksynyt matkalla. Ja auta Armias (Toivasta? :D), jos se puhelin ei ole kunnossa, kun se tänne tulee!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Ollaanko me heräteostostavaraa?

No niin, olihan se jotenkin arvattavissa, että kun tunnen löytäneeni mukavan ihmisen, olen jopa ihastunut häneen, niin hän luisuu käsistäni kuin saippua. Toisin sanoen ilmoittaa, ettei tarvitsekaan naista. Miksi sitten etsiä, jos ei tarvitse? huvin vuoksi? En pidä tuollaisesta toiminnasta yhtään. Mielialat siis todella matalalla, jonka takia väsymys on suuri ja haluttaisi vain hautautua peiton alle viimeistä hiusta myöten. Ihmiset ei ole heräteostostavaraa! Eli, että otetaan vaan, kun tuntuu sillä hetkellä hyvältä ja toisena hetkenä ollaankin myymässä eteenpäin, kun huomataan, ettei itse tarvitsekaan sitä.

lauantai 2. maaliskuuta 2013

5 omituisinta tapaani

THO/LegoLäskiKummitus antoi minulle haasteen kirjata ylös viisi omituisinta tapaani ja pitäähän se tehdä.




1. Minun on ihan pakko tehdä kaikki kahteen kertaan. Eli jos kosketan jotain, minun on kosketettava toisenkin kerran. Jos kävelen kynnyksen yli ja satun koskettamaan jalallani sitä kynnystä, on ihan pakko koskettaa sitä toisenkin kerran ennenkuin pääsen jatkamaan matkaa.

2. Jos innostun jostain, saatan räpyttää käsiäni kuin olisin lentoon lähdössä. :D

3. En voi mennä saunaan hiukset märkinä. Eli en koskaan kastele hiuksia ennenkuin menen saunaan, vasta sitten, kun tulen sieltä ja alan pesemään hiuksia.

4. Ennen kun vielä söin makaroonia, en suostunut syömään sitä lusikalla, vaikka kai sitä silläkin olisi voinut syödä. Piti olla haarukka.

5. Lusikan/haarukan varren pitää olla oikeinpäin, muuten vaihdan sen "enemmän viallisempaan". Eli kun meillä on pari sellaista aterinta, joissa se kupera varsi on väärinpäin (valmistusvirhe kai).


En anna tätä haastetta kenellekään tietylle. Saa tehdä kuka haluaa. :)

Huihai

On se elämäntapamuutos jotakin näkyviä muutoksia tuonut, kun 11-vuotiaan senttikoossa (150 cm) oleva takkikin mahtuu mulle nykyään ja ihan kiinni asti. :) 13 kg lähtenyt nyt. Vielä kaksi kiloa, niin olen tavoitteessani.

Menneen kesän kuulumisia lyhyesti

Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...