Väärinkäsitysten luvattu maa

Olipa taas. Muru ei ollut edes ollut minulle vihainen, kuulemma. Ja hän ei taaskaan ymmärtänyt, miksi olisi ollut. Mutta mulle ainakin tulee sellaisista "ei kiinnosta"- ja "ihan sama"-kommenteista mieleen, ettei tosiaan kiinnosta ja goodbye, mutta ei sentään, onneksi.

Hänellä on noin viikon päästä synttärit ja ostin hänelle lahjaksi sitä, mitä hän pyysi: dekkarin. Nimikin oli sopiva, aiheesta en niin tiedä:

Se on täällä taas

Niin, siis masennus on täällä taas. :( Joka syksy sama homma, kun päivät alkaa lyhentyä ja illat pimetä. Lisäksi Tuli eilen riideltyä Murun kanssa. Hän sanoi, ettei mikään kiinnosta ja kysyin häneltä, että enkö minäkään. Hän sanoi, että häntä ärsyttää tuollainen kysymys (olen siis ennenkin kysynyt häneltä tuota). Mutta mitä on niin vaikeaselkoinen ja ilmaisee asiansa niin, ettei häntä kiinnosta. Pyysin anteeksi, mutta ei hän vastannut. En ilmeisesti saanut anteeksi. Päätin tehdä niin, että en ole nyt yhteydessä ja odotan hänen oma-aloitteista yhteydenottoa. Ja kun ei tuo edes ole mitään vakavaa, niin ei luulisi, että hän tuon takia minut jättäisi.

Tuossa pari päivää sitten kokeilin Kotikokin sivuilta löytämääni reseptiä, jota en ole ennen maistanut ja hyvää oli:

Valkosipuli-basilikakana

Tarvitaan:

Kanan rintafileitä
2-3 valkosipulinkynttä

Muutama basilikanlehti

Oliiviöljyä (itse laitoin rypsiöljyä ja hyvin toimi)
Suolaa

Pippuria

Valmista mausteseos seuraavasti:

Hienonna valkosipulinkynnet hyvin pieniksi ja laita kulhoon. Pilko basilikan lehdet samoin, hyvin pieneksi ja lisää valkosipulin joukkoon. Lisää lopuksi oliiviöljy ja sekoita.

Käsittele broilerin fileet juuri tekemälläsi mausteseoksella ja paista pannulla. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Erään pidennetyn viikonlopun kivoja ja vähemmän kivoja Murusia

Ihana pidennetty viikonloppu Murun kanssa. No okei, Muru oli töissä joka päivä ja vähän öisinkin, mutta ei mulla tylsää ollut. Dvd:itä katselin aika ahkeraan ja kävelin keskustassa.

Viikonlopun aikana tosin menetin yhden kaverin. No, hän oli vaan sellainen hyvän päivän tuttu. Menetys tapahtui seuraavalla tavalla: hän (vähän päälle kolmekymppinen mies) on viimepäivinä joka ikinen päivä valittanut Facebookin tilapäivityksessä naisenpuutettaan vaikka millä tavoin, esim. "menossa kylille ja naiset kelpais kyytiin. Ilmoitelkaa, jos kiinnostaa" ja "nyt kelpais nainen yöksi viereen" ja p*llua ollut hyvin suorasanaisesti vailla. Sitten hän oli näkynyt lisäilevän kavereikseen kaikkia alaikäisiä tyttöjä, joita ei edes tunne (kaikkia ei edes koskaan tavannut).

Ilmaisin tälle miehelle niin selvästi, kun vaan voi, että etsisi mieluummin ikäistään seuraa. No hänhän suuttui siitä ja poisti minut kavereistaan Facebookista. Tänään sitten laitoin hänelle viestin, että tuollainen kertoo vain siitä, ettei hän kestä totuutta itsestään. Kirjoitin myös, että kukaan nainen ei ole kiinnostunut miehestä, joka on niin epätoivoisesti naisenkipeä, että hänelle kelpaa kuka tahansa, missä tahansa ja koska tahansa.

Nyt olen kotona, mutta masennus meinaa ottaa yliotteen. Ikävä vaivaa, nyt kun tottui nukkumaan miehen vieressä. :( No, 1,5 viikkoa kun jaksaa, niin pääsee taas viettämään aikaa kyseisen ihanan ihmisen kanssa. :)

Wc-paperirakkautta

Äiti juoksi tänä aamuna yläkertaan ja huusi "katso, millaista vessapaperia meillä on". Mä jo mietin, että mitähän hiekkapaperia siellä nyt on, niin ei sentään vaan tällaista:

Tuossa yksi esimerkki noista rakkausteksteistä, joita ko. vessapaperi
sisälsi. On noita kuulemma ennenkin ollut. En mä vaan ole nähnyt.
Paperi ei siis ole likaista, vaikka näyttää harmaalta vaan tummensin
kuvaa sen takia, että tuo teksti näkyisi paremmin. :)

Tänään oli keuhkokuumeen jälkitarkastus. Keuhkot kunnossa ja kaikki ok. Eipä siellä sen kummempaa tapahtunut kuin, että lääkärisetä kyseli, onko enää mitään tuntemuksia keuhkoissa. Pitäisi huomenna soitella sinne ja varata aka Pef-puhallusmittaukseen (keuhkojen tilavuusmittaus). Käski soittaa labran ajanvaraukseen. Siis hä? sielläkö se mitataan? No, soitellaan sitten ja jos on väärä paikka, niin soitetaan sitten toiseen paikkaan. :D

Ilonjuhlaa ja surunjuhlaa

Minustahan tuli miljonäärin alku: lotossa 3+1 oikein (=1 euro). :D

Löysin eilen kaupasta vähän "nostalgiaa" teiniajoiltani ja yhden uutuuslevyn:

Eli Tehosekoittimen Golden greats-kokoelman, Elokuun esikoislevyn 
Hääväki saapuu ja Discon kokoelmalevyn nimeltään 1999-2009.

 Perjantaina oli kummitytön 1-vuotissynttärit ja neitihän sai tällaisen lahjaksi kummitädiltä: 

Tykkäsi ilmeisesti, vaikka ei aluksi ihan käsittänyt, mitenpäin ne
palikat sinne laatikkoon menee ja miksi ne pitää sinne tiputtaa,
kun laatikon voi ihan hyvin kääntää toisinpäin ja laittaa isommasta
aukosta helpommin sinne :D (pohjan saa siis on avonaiseksi, kun sen
vetää auki sellaisesta kahvasta).

Perjantaina sattui vähän ikävämpikin juttu, nimittäin naapurin koira kuoli. Eläinlääkärin mukaan koira oli myrkytetty. Ilmeisesti joku ohikulkija nakannut sille jonkun myrkkyruuan. :/ Täytyy olla kyllä sairas ihminen, joka tuollaista tekee. Ei voi enää Mustiakaan pitää yksin ulkona, ettei tuollaiset hullut pääse "apajille".

Löhöviikonloppu

Muhahaha, selain v*tt*ilee mulle.

:D

Minun Remington-suoristusrauta tuli eilen! En ole vielä testannut. Ja hui, kun tuli säikähdettyä, ettei mulla ole siihen mitään takuutodistusta, vaikka siinä on takuu olemassa. Mutta se olikin tullut sähköpostiin, huh. Minun tuurilla se nääs hajoaa varmasti, jos ei takuutodistusta ole/löydy.

Pitsalla tuli siskontytön kanssa tänään käytyä. Muuten on löhötty, kun vähän laiskottaa.

Suunnitelmat täysin uusiksi

Pikkuisen ottaa päähän! Piti lähteä Murun luokse nyt viikonloppuna, mutta hän ilmoitti torstai-iltana just, kun olin saanut pakattua, että lähteekin kaveriporukalla mökille, josta oli ilmoitettu hänelle vasta torstai-iltana. Huoh. No, sain onneksi hakea asemalta itselleni viikonloppuseuraa. En siis poliisi- tai paloasemalta vaan ihan linja-autoasemalta :D. Siskontyttö tuli mulle seuraksi.

No eiköhän Muru ilmoita perjantai-iltana kuuden aikaan, että ei hän mennytkään vaan reissua on siirretty parilla kuukaudella eteenpäin, eli olisin voinutkin mennä sinne. No, eipä sitä enää vaikuttanut ilmoitella, kun mulla oli jo seuraa. Ikävä kyllä on valtava. No, ehkä jossain vaiheessa sitten. Milloinkohan sekin tapahtuu? Ja ihmettelen kyllä, millaisia kavereita hänelläkin on? Yksi poistaa tyttöystävän hänen kavereistaan ja toinen tekee tuollaiset oharit.

Puhelinmyyntiä

Olipa vaan flirtti puhelinmyyjä tänään. Joku äänestä päätellen nuori mies kauppasi Plus Tv-pakettia. Joo, en tilannut, vaikka hän yritti käyttää kaikenlaisia keinoja minun suostuttelemiseen mutta nyt asiaan. Hänen kaupustelutaktiikkansa oli tämäntyylinen:

"Ja täällä on sitten tällainen kunnon jynkkykanavakin, mutta sen saa salasanan taakse, ettei mummo saa sydänkohtausta".

Ja kun sanoin, etten seuraa urheilua, tämä sanoi: 

"Mutta jos sulla joskus joku äijä sattuu mukaan eksymään kämpille, ellei jo ole...".

Seuraavaksi päästiinkin jo lapsiin:

"Joko sulle on lapsia siunaantunut? ai ei. Ei sitä lastenohjelmakanavaa ole pakko ottaa, mutta voihan sitä kanavaakin joskus sunnuntaikrapuloissa katsoa". 

Joo, siis mullahan onkin tapana juoda ja kärsiä krapulasta, huoh. Ja ekan kerran kuulin, kun puhelinmyyjä kiroilee myyntitilanteessa:

"Kun normaalisti ohjelmien välissä on mainoskatkoja, niin mehän heitetään ne helvettiin. Eikä näillä kanavilla ole mitään paska-chatteja ja ostos-tv:tä."

Ei voinut olla nauramatta tuon puhelun aikana. :D

Suhdekiemuroita

Tuli tehtyä investointi. On haluttanut jo pitkän aikaa sellaista kunnollista suoristusrautaa, mutta kun ne on niin kalliita. :( Nytkin, jos en olisi katsellut vähän eri sivustoja, olisin saattanut maksaa 20 € liikaa. 59,90 €:lla sain sitten haluamani Remingtonin raudan. Pitäisi olla oikein ammattiväline. Itsehän en siis mikään parturi-kampaaja ammatiltani ole, mutta ammattivälineen luulisi kuitenkin hyvä olevan.

Nyt on ollut koko viikonloppu vähän stressaava. On ollut sellaista epätietoisuutta, että missä me mennään sen minun Murun kanssa. Välillä on tuntunut, että ollaanko me yhdessä enää ollenkaan. Kun hän käyttäytyy mielestäni oudosti. 

Sen jälkeen, kun se kateellinen tyyppi poisti minut sieltä hänen kavereistaan Facebookista kävi tietenkin niin, että siitä minun parisuhdetilanteesta poistui hänen nimi. No, hän on nyt kyllä takaisin siellä minun kavereissa, mutta ei ole hyväksynyt uutta parisuhdepyyntöä. Hänen mielestään on kuulemma teinimäistä, jos siinä parisuhdetilanteessa lukee jotain. Huoh. Ei minusta. Mulle tulee jotenkin sellainen tunne, että jos ei lue mitään, on sinkku. No, ei se tietenkään välttämättä niin ole, mutta nyt hänellä ei ole edes koko parisuhdetilannetta.  

Kysyin, että häpeääkö hän minua. Ei kuulemma. Ja mikään ei kuulemma vaivaa, vaikka hän on muuttunut oudon hiljaiseksi. Pyh, miehet. Ja koskaan hän ei ole esitellyt minua edes kenellekään kaverilleen, vaikka olen nähnyt niistä vaikka ketä, kun hän on ohimennen tervehtinyt ja sitten vasta mulle sanonut "tuo oli se ja se". Olisi nyt voinut esitellyt, mutta kun ei. Itse en viitsi tyrkyttää itseäni ja mennä siihen, että "olen sen niminen ja hänen tyttöystävä".

Syksy.... :(

Kävin tuossa illalla vähän tuulettamassa aivoja, eli kuvailemassa.

Niin se vain syksy tulee... usvaa, pimeää, kylmää, märkää. Hyi

Jaakkokin heittänyt jo kylmän kiven. Olisi vaan voinut jättää sen tekemättä *hrrr*.

Ei enempää kuvia tällä kertaa, sillä suurin osa kuvista on samantyylisiä kuin tuo ensimmäinen. Usvaa siis menin kuvaamaan, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Taloja oli vähän tiellä enkä halunnut niitä kuvaan.

Tämä syksy ei ole kyllä ollenkaan minun vuodenaikaa. Heti alkaa masennuksen peikot jylläämään, kun vähänkin ulkona ilta pimenee. Tutkin eilen netin kautta kansalaisopiston syksyn kurssitarjontaa, kun se vihko ei ole vielä tullut. Olen viimeiset pari syksyä kulkenut zumbassa, mutta nyt siinäkin vaihtuu vetäjä. En tiedä, jaksaako kiinnostaa. Onhan tässä aikaa miettiä, kun kurssivihko tulee vasta kuun lopussa ja ilmoittautuminen samaten alkaa vasta silloin.

Kateellisia p*skoja

Kateellisia ihmisiä taas liikenteessä, voi huoh. -.- Eilen, kun kirjauduin sisään Naamakirjaan, huomasin, että mulla lukee vain "parisuhteessa", ei sitä toista nimeä siinä ollenkaan. Sittenhän aloin katsomaan, onko kyseinen herra enää edes mun kavereissa ja eihän häntä sieltä löytynyt. Hirveä paniikki iski, että mitä yön aikana muka on tapahtunut, kun edellisenä iltana kaikki oli vielä hyvin.

Ja seuraavaksi ei kun herralle viestiä, että missä mennään, niin ei hän ollut minua kuulemma poistanut. Tänään selvisi sitten, että hänellä oli jäänyt sivu auki kaverinsa luona ja kaveri tehnyt jäynää poistamalla minut. Kivoja kavereita hänellä. No, sitten selvisi, että kaveri on sinkku. Niinpä tietenkin. Kateellinen siitä, että kaverillaan menee hyvin ja on joku, josta tykkää ja joka tykkää ja välittää hänestä.

Olisi muuten ollut aika typerää, jos olisi itse poistanut. Ei ollut riitoja, mutta vaikka olisikin ollut, niin ei niitä sillä tavalla ratkota, että ilmoittamatta poistetaan kavereista. Ja muutenkin, ei sitä tarvitse heti olla eroamassa, kun joku riita tulee. Niitä tulee ja menee parisuhteessa vaikka kuinka. Mutta kyllä mä häntä uskon, kun hänen profiilissaan oli sama homma, että luki pelkkä "parisuhteessa" ja mä tietenkin olin hävinnyt siitä. Jos hän oikeasti olisi minut itse poistanut, niin olisi hän varmaan muuttanut itsensä sinkuksi. Mutta miksipä olisi.

Epäonnen viikonloppu

Ohhoh, viikon kirjoitustauko meni niin, että hujahti. En siis tarkoituksella ollut kirjoittamatta, mutta kun alkuviikosta ei oikein mitään tapahtunut ja sitten torstaina lähdinkin Muruni luokse, niin siellähän ei ensinnäkään ollut konetta, jolla kirjoittaa ja toiseksi: tuskin sitä olisi joutanutkaan. ;) No, reissu meni tosi hyvin. Murun vanhemmat minun piti tavata viikonlopun aikana, mutta he olivat menneet mökille, joten jää toiseen kertaan se tapaaminen.

Se asunto oli aika viileä ja minulla ilmenikin sitten pissatulehduksen oireita lauantaina (vessakäyntejä 5-10 min välein). :/ No, ei kun sunnuntaiaamuna takaisin kotiin. Oli itseasiassa tarkoituskin tulla sunnuntaina iltapäivällä pois, joten sama se oli tulla aamulla. Aamulla siksi, että mitä mä sielläkään olisin tehnyt, kun koko ajan vaan vessassa olisin istunut kuitenkin.

Eilen meillä oli ensimmäinen kuukausipäivä ja olin ajatellut, että oltaisiin sen kunniaksi käyty vaikka syömässä jossain, mutta mitä sitä hulluja, kun kotiin vaan (mieluummin sitä kotona sairastaa). No, onneksi meillä oli siinä monta hyvää päivää ensin. :) Tämä blondi vaan meni ensin väärälle bussipysäkille (oikea oli toisella puolella tietä). Ihmettelin kyllä, miksi bussi olisi sinne suuntaan mennyt, mutta kun en erottanut toisella puolella tietä mitään pysäkkiä (se oli niin olematon). No, näin sitten bussin tulevan sieltä toisesta suunnasta, joten ei kun lentolaukun kanssa juoksujalkaa toiselle puolelle ja taisi siinä se laukkukin heittää muutaman kerran kuperkeikkaa.:D No, sattuuhan noita. Tiedänpähän seuraavalla kerralla oikean pysäkin.

Huono tuurini alkoi siis lauantaina ja eilen se sai jatkoa tuon pysäkkisekaannuksen lisäksi tällä:

Vaatinee selityksen: käsien desinfiointiainepullo putosi lattialle
ja korkki hajosi. :/

Ja eihän se huono tuuri noihin kahteen päivään loppunut (mitä sitä lopettamaan, kun on kerran vauhtiin päässyt, huoh :/). Eli tänä aamuna tällaista:

Jogurttipurkin kansi piti vetää puukolla auki,
kun se ei muuten auennut (liikaa liimaa?).
Ihmettelen vaan, miten lapset saa nuo auki,
jos minäkään en saa?