Deittailusta

Eilen otti yhteyttä yksi mies deittisivun kautta. Oli laittanut puhelinnumeronsa ja laitoin siihen numeroon eilen viestiä. Tämä mies otti sitten yhteyttä vasta tänään. Hitaat hoksottimet vissiin, eli ei ollenkaan mun tyyppiä. Lisäksi on kuulemma vasta eronnut. Eiiiih! Eronneet ja karanneet juoksee perässä. Missä ne villit ja vapaat miehet on? Kysyn vaan... :O Ei kuukausi sitten eronnut ole vielä voinut päästä yli exästään ja sen kyllä huomasi. Tämä mies puhui joka välissä siitä exästään. Joo, jokaisella on menneisyytensä, mutta tuo on jo vähän liikaa, että koko ajan puhuu siitä entisestä elämästään.

Mies olisi halunnut, että olisin tullut hänen luokseen (asuu toisella paikkakunnalla) heti huomenna, koska hän "ei ole tottunut olemaan sinkkuna näin pitkää aikaa". Kuukausiko pitkä aika? huhhuh. Mulla on niin huonoja kokemuksia tuollaisista hätiköidyistä tapaamisista. Haluan tutustua ensin vaikka puhelimen välityksellä ja katsoa, millainen ihminen mahtaa olla kyseessä enkä rynnätä suinpäin treffeille. Ahdistavaakin tuollainen hätiköiminen ja painostaminen tapaamiseen on. Mikä kiire tässä on? Muutenkin tuli sellainen olo, että hänellä on pakkomielle löytää joku, ihan kuka tahansa nainen heti nyt.

Elämän häiriötekijöitä

Kyllä ne jotkut sitten kehtaa! Laitoin tälle miehelle, josta olen puhunut, keskiviikkona viestiä Fb:n kautta, että tiedän mitä peliä hän pelaa. Nyt oli sitten illalla (vasta!) tullut viesti, että voisinko tarkentaa, mitä peliä hän pelaa. Tyhmänä hän minua vissiin pitää, kun olen nähnyt ne kaikki viestit, mitä hän alaikäiselle sukulaistytölleni kirjoitti samaan aikaan, kun mä odottelin hänen vastaustaan viesteihini. Saa nyt maistaa omaa lääkettään, eli miltä tuntuu, kun viesteihin ei vastata. Toisin sanoen en aio vastata hänelle tuohon kysymykseen.

Torstai-iltana luin Iltalehden sivuilta raiskauskertomuksia ja tuli taas se oma kokemukseni mieleen. Siitä alkoi ahdistus, joka oli sellainen, että oikein keuhkoihin sattui, kun hengitti. Ja mulla ei siis ole nyt mitään yskää tms. eli ihan paniikkikohtauksesta johtui. Ensimmäisenä tuli mieleen, että päivystykseen menisin, mutta mitäpä se hyödyttää, kun ne lyö siellä vaan kouraan samanlaisen rauhoittavan pillerin, jollaisia mulla on kotonakin. Eli ihan sama ottaa sellainen kotona ja olla menemättä tk:een häiritsemään hoitajia.

Yöllisiä pohdintoja miehen koosta

Minkäköhän kokoinen on "pienikokoinen mies"? Jos mä oon tämän pituinen (145 cm), niin onko se mies sitten taskumallia? :D Ja siis onko hän vartaloltaan pienikokoinen vai lyhyt noin niinkuin päästä varpaisiin vai molempia? Eiiiih... en mä sellaista halua! Pitää sitä miehellä vähän pituutta olla enemmän kuin mulla, jopa siinä tapauksessa, kun laitan korkkarit jalkaan. Ja lisäksi hänessä pitää olla vähän jotain, mistä ottaa kiinni. Ei mitään tikkuja. Niitä saa metsästäkin.

Rakkautta eri asioihin

Mies, jonka kanssa minulla on juttua, soitti tuossa perjantaina, humalassa. Mä niin inhoan humalaisia, kuten olen aikaisemminkin sanonut. Mutta eihän niin humalaiselta silti kuulostanut. Tosin  jutut oli kyllä todella sekavia. Jätti jutun kesken ja hyppäsi seuraavaan asiaan ja mä menin ihan sekaisin, kun en tiennyt, mistä hän milloinkin puhui. Ajattelin, jos parin viikon päästä viikonloppuna menisi ekaa kertaa tapaamaan häntä tuohon 50 km:n päähän, jos hän ei ole suunnitellut jotain muuta. Näkeepähän sitten millainen hän todellisuudessa on. Ihan mukavalta kuitenkin puhelimessa kuulostaa ja hänen ääneensä ja niihin juttuihin (lukuun ottamatta tuota sekavaisuutta) ainakin olen ihastunut. Saa nähdä sitten itse ihmisestä, että millainen prinssi tai sammakko hänestä kuoriutuu. :D

Kohta 7 kuukauden ikäinen kummityttöni kävi tänään kylässä äitinsä kanssa. Oli kyllä kasvanut hurjasti, vaikkei tästä kauaa ole, kun olen hänet viimeksi nähnyt.

Pilvipylly <3

Tänään oli tuolla keskustassa sydänkylttejä, joissa luki "S&M". Jotkut S- ja M-kirjaimella alkavat ihmiset oli menneet siis naimisiin, mutta mä vaan totesin, että "vissiin jotkut sadomasokistiset häät". :D

Nyt väsyttää niin, että tähtitaivas ei riitä... Ei vaan vielä malta mennä nukkumaan, kun tv:stä tulee taas ohjelmaa.

Illan päälle voisi vielä jatkaa Likaiset legendat - 30 vuotta Yötä-kirjan lukemista. Kertoo siis Yö-yhtyeen 30-vuotisesta taipaleesta.