perjantai 29. heinäkuuta 2016

Uusia tuulia

Pari päivää sitten Muru sai puhelun. Se olikin puhelu, jota odoteltiin. Hän sai uuden työn! Mä lakkaan syyskuussa olemasta taksirengin vaimoke ja minusta tulee lihanleikkaajan vaimoke. Nuo taksikuskin työvuorot ei oikein ole perheelliselle tarkoitettuja. Hän saattoi lähteä aamulla seitsemältä, mutta ei koskaan tiennyt milloin tulee. Jos keikka tuli klo 15.45 niin sinne oli lähdettävä, vaikka työt loppuisi periaatteessa klo 16 ja se päivä saattoi venyä keikan pituudesta riippuen vaikka klo 22:een tai 01:een. Kaupan lihatiskillä ei luulisi ihan tuollaisia ylitöitä olevan.


Mulle on alkanut taas tulla niitä paniikkikohtauksia ja masennuskin tuntuu puskevan läpi. Mieliala on todella alhainen koko ajan. Olen yrittänyt saada mielenterveystoimistoon aikaa, mutta siellä ollaan ilmeisesti lomalla, kun puhelin kiinni.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Käännös parempaan päin

Meidän poika täytti eilen neljä kuukautta ja samana päivänä hän kääntyi ensimmäistä kertaa itse selältä vatsalleen ja sitä hän onkin sen ekan kerran jälkeen ahkerasti harjoitellut, kun sen taidon kerran hoksasi. <3

Mulla on alkanut taas väsymyskausi. Ihan hirvee väsymys koko ajan. Mutta pakko jaksaa vauvan takia. Siksipä meneekin Frezza Moccaa kurkusta alas (en tykkää normaalista kahvista ja energiajuomiin en koske, hyi).

Menneen kesän kuulumisia lyhyesti

Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...