tiistai 15. elokuuta 2017

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi mulla on ainakin viikon jo ollut kauhea särky oikeassa jalassa ja syytä siihen en tiedä. Kävelemässä olen käynyt, mutta eipä se kovin nopeaa ole ollut, ontuvaa kyllä ja olen varmaan näyttänyt siltä kuin olisin pikemminkin tulossa kapakasta kuin menossa kauppaan.

Mutta poika on kehittynyt paljon ja osaa jo itse viedä roskat roskiin ja pyytää ruokaa ja juomaa, kun kokee tarvitsevansa. Tuttiritari on hänelle nyt se the juttu. Pattika-pattika... Löysin Facebook-kirppiksen ja huutonetin kautta kaikki kolme Tuttiritari-dvd:tä ja niitä pikkumies katsoo päivittäin kannettavalla dvd-soittimella. Osaan jo kaikki jaksot ulkoa. :D Ikää hänellä nyt vuosi ja viisi kuukautta. Juoksee kovaa vauhtia ja huppu takissa on hyvä juttu, että saa stopattua hänet, ettei ihan autojen alle juokse.

Minulla itsellä on väsymystä ja hoitaja aikoi laittaa lääkärille konsultaatiopyynnön, josko saisin vaihtaa mielialalääkkeen ottoajan iltaan aamun sijasta, ne kun juuri tätä väsymystä aiheuttaa. Mikäli saan vaihtaa, niin se ensimmäinen päivähän tietenkin on vaikea, kun voi tulla paniikkikohtausta kohtauksen perään, mutta eiköhän sen kestä. kestä kuin sen yhden tai kaksi päivää.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Rentoutusta

Jahas, jotenkin nyt taas jäänyt retuperälle tämä blogin kirjoittaminen. Ei vaan yksinkertaisesti ole ollut aikaa ja sitten kun olis aikaa, väsyttää niin, että mieluummin vaan kaatuu sänkyyn. Mahdollisuus kirjoittaa tätä vain illalla, kun poika nukkuu ja silloin nukkuisi mieluummin itsekin.

Kävin viime viikolla mielenterveystoimistossa lääkärin vastaanotolla ja minun lääkityksen annostusta muutettiin 10 mg:aa suuremmaksi. Syy tähän on useat paniikki- ja ahdistuskohtaukset viikossa. Minulla on uusi keino tuon mörön häätämiseen. Kun minua ahdistaa tai hermostuttaa, turvaudun tähän:


Niin sanottu aikuisten värityskirja, mutta ei mikä tahansa vaan tässä värit määräytyy kuvissa olevien numeroiden ja niille numeroille valmiiksi määriteltyjen värien mukaan. En tykkää niistä "vaan värityskirjoista", joissa saa itse määrätä millä värillä värittää vaan on paljon jännempää, kun ne on etukäteen päätetty ja saa etsiä samoja numeroita kuvasta ja värittää ne samalla värillä ja siirtyä seuraavaan väriin. Mutta kuten kuvasta näkyy, en jaksa keskittyä yhteen kuvaan kerrallaan vaan saatan värittää kolmeakin kuvaa yhtäaikaa.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Joskus liekki sammuu liian aikaisin

Se on tuo elämänlanka kovin ohut ja voi katketa koska tahansa. Se tuli perjantaina taas todistettua. Minun serkku kuoli yllättäin sairauskohtaukseen 44-vuotiaana. En häntä kovin hyvin tuntenut, sillä tutustuin häneen vasta 2009 hänen äitinsä, siis tätini hautajaisissa. Hän muutti kolme vuotta sitten perheineen takaisin Lappiin parinkymmenen pääkaupunkiseutu-vuoden jälkeen. Vaikka en häntä kauheasti tuntenut, mitä nyt kaupassa tuli törmäiltyä tämän tästä, hän on ollut mielessäni nämä kaksi päivää. Tai lähinnä hänen jälkeensä jäänyt perhe: vaimoke ja neljä alaikäistä lasta, joista kaksi nuorimmaista vasta alle kouluikäisiä. En tiedä miten sitä itse selviäisi, jos tuohon tilanteeseen joutuisi, että mies kuolisi ja jäisi yksin lapsen/lasten kanssa. Mä luultavasti sekoaisin. Niin sitä sanotaan, että kun on lapsia, on pakko selvitä, mutta ei se niin mene. Kaikilla ei pää kestä.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Uusia tuulia blogin bannerissa

Vaihdoin blogiin uuden bannerin. Siitä suurkiitos Farrago-blogin Teijalle. Mulla ei ole aikaa eikä taitoa tehdä tuollaisia. Kiva, että jollakin on. Ei meinaa aika riittää tämän blogin kirjoittamiseenkaan. Ei silti, ei minun elämässä kummoisia ole edes tapahtunut.

Poika on oppinut kävelemään ja sohvalle on kiikuttu jo pari kuukautta ahkerasti, eli kiirettä riittää. Ikää hänellä tulee tässä kuussa 1 vuosi ja kolme kuukautta.

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Mitä on masennus?

Mitä on masennus? Tai oikeammin mitä se mulla on:

* Syyllisyyden tunne
* Huono omatunto
* Huono itsetunto
* Itkuisuus
* Ahdistuneisuus
* Väsymys

* Unettomuus
* Näyttelemistä (että kaikki on hyvin)
* Itsetuhoisia ajatuksia ajoittain
* Välinpitämättömyys
* Materia (jota tulee ostettua itselle lohdukkeeksi: dvd:t ja kirjat on heikko kohtani)
* Herkut, etenkin suklaa

Ainakin näitä minun masennukseen liittyy. Jokaisellahan on tietenkin omanlaiset tuntemukset, masennuksen laadusta riippuen. Mulla on todettu vaikea-asteinen masennus.

Välillä ei tiedä mitenpäin olisi, kun ei voi olla omaitsensä. Pakko teeskennellä esim. äidille, että kaikki on hyvin, kun ei hän ymmärrä yhtään tätä masennusta "koska ei mulla ole koskaan ollut sellaista, niin miten sulla voi olla?" Mietipä sitä. Ja tuota jatkuvaa lyttäämistä kuinka huono olen missäkin, en kestä. Se luhistaa minut.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Ei unohdu koskaan

Luin viime viikolla Ei unohdu koskaan - henkirikoksen jäljet-kirjan. Tykkään siis lukea tositapahtumiin perustuvia kirjoja, elämäkertoja ja semmoisia. Ihan mielenkiitoinen kirja oli tuo. Siihen on kerätty henkirikoksen uhrien omaisten haastatteluja ja asiantuntijat ovat myös kertoneet omasta puolestaan mitä tapahtuu tuollaisen tapahtuman jälkeen omaisille ja sille rikoksen tekijälle.


Meidän poika kasvaa ja kehittyy. Nyt on alkanut "minä itte"-vaihe. Syö itse lusikalla ja auttaa ei saa. Kävelee tuetta, mutta viime aikoina tuntuu taantuneen, koska konttaaminen kiinnostaa enemmän.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Daddy Cool ja Elovena-tyttö

Otsikko voisi tietysti olla jostain huonosti nimellä naamioidusta Fifty shades of Grey-tyyppisestä elokuvasta tai -kirjasta, mutta kyse ei ole nyt siitä.


Olen viime aikoina kärsinyt unettomuudesta (masennus taas puskee läpi) ja ahdistuksesta. Sen seurauksena olen lukenut öisin kirjoja. Viimeisimpinä nuo kaksi yllä mainittua. Jorma Sairasen ja Kalle Kinnusen teos Daddy Cool kertoo tv:n ja elokuva-alan kolmesta vuosikymmenestä 80-luvun lopulta näihin päiviin. Mutta tuo on lähinnä Sairasen itsekehuskelua: kuinka hän on tuonut milloin mitäkin sarjoja Suomeen ja kuinka joku muu (toisella tai samalla kanavalla töissä oleva) ei ollut ymmärtänyt ostaa kyseistä sarjaa ohjelmistoon. Kirjan nimi, mistä se tulee? No, sain sellaisen käsityksen, että se tulee biisin nimestä (josta ilmeisesti Sairanen pitää). Ja samalla varmaan kertoo Sairasen olevan tällainen Mr Cool.

Eilen ahmin yhdessä illassa tuon Elovena-tytön, joka on tämän vuoden Kirjan ja ruusun päivän kirja. Eli oli myynnissä vain kirjan ja ruusun päivänä ja parina päivänä sen jälkeen tai ei oikeastaan myynnissä vaan tuli kylkiäisenä, kun osti mitä tahansa kirjoja vähintään 15 eurolla. Itse tilasin pojalle Puppe-kirjan ja sain tuon mukana. Vaikka tuon luinkin yhdessä illassa, niin ei ollut semmoinen, jonka lukisin toiseen kertaan. Kertoo suomalaisesta kerrostalosta, jonne muuttaa maahanmuuttaja. Osa asukkaista pitää sitä hyvänä asiana ja yksi jopa lähtee oppaaksi Suomi-kierrokselle, mutta osa taas on täysin vastakkaisella puolella ja haluaa maahanmuuttajan pois asuintalostaan.

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...