torstai 27. marraskuuta 2014

Olen niin pirteä, että voisin vaikka nukahtaa

Olen ollut aivan sairaan väsynyt viime aikoina, niin väsynyt, etten ole jaksanut käydä edes suihkussa, imuroida tai mitään. Illalla meillä lämmitettiin sauna ja jotenkin sain itseni raahattua sängystä sinne. En tiedä mitä mä teen, jotta saisin itsestäni jotain irti. :/





 "Ensimmäinen kymppimilli menee ihan vaan ryyppäämiseen ja toisella satallatonnilla ostelen ittelleni kaikennäköstä kivaa. Ja aluks mä ostan istuvan tirolilaisen matikkakoiran."
-Rautakauppias Uuno Turhapuro presidentin vävy-

maanantai 24. marraskuuta 2014

Arvontailmoitus

Lupasin kertoa tästä arvonnasta omassa blogissani, joten: Käenpesässä jouluarvontaa. :)

Viinan kirous

Pakko avautua tästä aiheesta. Mulla on häirinnyt tämä koko elämäni. Ihan lapsesta asti lähes joka viikonloppu ja aina pidempinä vapaina (viikolla jos on vapaata) isäni on ollut humalassa. Viime viikonloppuna oli sama juttu. Ei hän ole väkivaltainen tai mitään sellaista, mutta se, ettei hänen puheestaan saa mitään selvää  ja että hän korottaa ääntään selittäessään jotain, on pelottavaa ja ahdistavaa vielä aikuisenakin. Mieluummin vietän tuolloin aikaa vain omassa huoneessa, koska en halua nähdä häntä siinä kunnossa. Ja se viinan haju, hyh. Ehkä just sen takia minua ei koskaan ole kiinnostanut itseni humalaan juominen.

Siinä on isäni viime viikonlopun aikana
tyhjentämät pullot.
Ja noiden lisäksi vielä joitakin kaljatölkkejä.
Ja tuo on ihan vakiosatsi. :/
"Vähintään satatuhatta täytyy olla niinku tunnissa, muuten ei yksinkertasesti oo kivaa."
-Lottovoittaja UKK Turhapuro-

lauantai 22. marraskuuta 2014

Elävien kirjoissa, ehkä

Huhhuh. Olen tehnyt kuolemaa toista vuorokautta. Joku vatsatauti tai mikä lie, kun mikään ei pysynyt sisällä (edes vesi) ja joka paikkaa särki. En voi käsittää miten joku voi haluta (yleensä viikonloppuisin) omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen tuollaisen olon, kun mä sain tuon ihan ilman alkoholin nauttimistakin.

Meinaa väsyttää, kun ei ole vatsakipujen takia pystynyt kahteen yöhön nukkumaan.
 
"Täytyy vähän huilata, on niin raskaita nää raha-asiat."
-Lottovoittaja UKK Turhapuro-

torstai 20. marraskuuta 2014

Detox-jalkakylpy, osa 2 ja lukukokemuksia

Kävin toisessa detox-jalkakylvyssä ja otin jopa pari kuvaakin, tosin vain kännykällä:


Tuossa ekassa kuvassa minun jalat on olleet tuossa varmaan korkeintaan kaksi minuuttia ja tuossa toisessa 25 minuuttia. Tuo musta mötikkä on joku sähköjuttu, josta menee johto sellaiseen koneeseen, joka mittaa tuon veden suolapitoisuuden ja mitä lie ja josta se sähkö tulee, joka johtaa minun jalkojen kautta sitä kuonaa pois.

Otettiin myös paino ja sentit. Painosta ei ollut lähtenyt viikossa grammaakaan, mutta ei myöskään ollut tullut lisää. Kehosta tosin oli lähtent senttejä pois, joka on hyvä asia. Vaikka mulla on kyllä vieläkin jotenkin turvonnut olo.

Luin sen viidennen ja viimeisen Juoppiksen ja no, se oli aika pettymys siihen nähden mitä odotin. Piti odottaa suunnilleen kirjan puoliväliin, jotta alkoi tapahtua sellaista, jota olin tottunut Juoppiksista lukemaan. Loppua kohden meni aika surulliseksi se kirja, mutta silti vihoviimeiseksi Juoppikseksi (kuten kirjailija itse on teosta kutsunut), tyhjentävä teos. Ei jäänyt kysymyksiä mieleen.

Olen lukenut myös tämän:


En oikein tykännyt tuostakaan. Tosin tuohan oli elämäkerta fiktiivisestä henkilöstä, joka perustuu "hänestä" tehtyihin elokuviin. Lähinnä tuossa kerrotaan vain järjestyksessä mitä niissä elokuvissa tapahtuu. Niin no, mitäpä sitä sellaisesta henkilöstä muutakaan voi kertoa, jota ei oikeasti ole olemassa. Mutta mä ajattelin, että tuossa olisi ollut jotain uutta fiktiivistä tietoa. :/ No, tulipa sekin luettua. Meni muuten parissa yössä tuo, kun on ollut taas unettomuutta. Seuraavaksi pitäisi jatkaa kesken jäänyttä Kotikatu-kirjasarjaa (pohjautuu siis saman nimiseen, jo edesmenneeseen tv-sarjaan, mutta josta pidin ihan hirveästi.).

Tänään olisi taas sille minun terapeutille aika. EIIIII JAKSA!

"Kaks miljoonaa on pikkuraha, sellasen meikäläinen huijaa appiukolta parissa päivässä."
-Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti-

lauantai 15. marraskuuta 2014

Hyviä uutisia - epätietoisuus jatkuu silti

Tuli tulokset siitä toisestakin verikokeesta. Mulla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta mitä tämä sitten on? Niin, sen minäkin haluaisin tietää. Hirveää tämä epätietoisuus. Kaupassakin tuntuu, että hermot menee, kun kaikki on tien tukkona. Ei mulla ennen näin lyhyt pinna ole ollut.

Täytyy kyllä nyt avautua, että tuntuu jotenkin turhalta koko elämä. En koe, että mulla olisi kauheasti virkaa missään.

Ja sitten on vielä nämä kilot, jotka ei putoa. Ja makeanhimo, sille ei tule loppua. Ja siinä yksi syy sille painon putoamattomuudella onkin. Ja väsymys, se ei lopu. Ja sen takia tulee nukuttua päivät ja öisin ei oikein viitsi alkaa kuntoilla ja sitä kautta metelöidä ja pitää koko taloa hereillä.

Illalla harmitti hirveästi, kun magneettikentät oli otollisia sille, että revontulia olisi näkynyt vahvasti, mutta pilvisyys oli esteenä näkyvyydellä. Ainoa harrastus, joka minulla on (lukemisen lisäksi) eikä niitä sitten näy. No, tuleehan noita revontuliöitä talven aikana. Mutta taivas oli silti oudon värinen, ihan kuin ruosteessa: osittain ruskea ja osittain musta.


"Ja jos eroon suostun niin se on satarosenttisen varmaa, että appiukko kupsahtaa pelkästä riemusta, ja siinä meni taas kerran perinnöt ohi suun."
-Uuno Epsanjassa-

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Hoitajan vaihtoa, mutta mieluista sellaista

Kuulin tänään iloisia uutisia: se minun psykologi on palannut töihin. Tämä nykyinen psyatrinen sairaanhoitaja lopettaa työnsä mielenterveystoimistossa vuoden lopussa ja vaihdan sitten tälle psykologille takaisin. Eipähän tarvitse taas tutustua uuteen hoitajaan ja selittää sille kaikkea alusta.


"Tajuaakohan ihmiset, että kotona asuminen se on just kaikkein kalleinta?"
-Uuno Turhapuro - herra Helsingin herra-

maanantai 10. marraskuuta 2014

Detox-jalkakylpy ja infrapunasauna

Kävin siellä detox-jalkakylvyssä tänään. Ennen sitä istuin puoli tuntia infrapunasaunassa. Se sauna oli sellainen yhden kokemuksen arvoinen, mutta en välttämättä toista kertaa menisi. En kokenut sitä oikein mitenkään erityisenä, vaikka sen pitäisi kuluttaa kaloreita saman verran kuin 10 kilometrin juoksulenkki. Rohkenen epäillä, kun en mä juurikaan hikoillut. Väsyttämään se kyllä alkoi. Voi uni maistua tänään. Mutta se detox-kylpy, huhhuh. Siinä siis minun jalat asetettiin sellaiseen astiaan, jossa oli vettä, suolaa ja sellainen joku sähköputkilo. Minun ranteeseen laitettiin myös sellainen sähköranneke ja vatsaan vyö, jonka ainakin piti polttaa rasvaa.

Alussa se vesi oli ihan läpinäkyvää (tavallista vettä), mutta jo hetken päästä, kun jalkoja heiluttelin, se alkoi tummua. Viimein kun puolen tunnin päästä siitä ylös nousin, se vesi oli ihan tummanruskeaa, lähes mustaa. Se väri kuulemma tarkoittaa, että maksa on puhdistunut. Aika paljon kuona-aineita siellä siis. Niin no, ei se ihme, kun koko ikäni olen erilaisia lääkkeitä syönyt ja nehän vaikuttaa maksan kuntoon. Siinä vedessä näkyi myös jotain vihertäviä kokkareita ja ne kuulemma oli sitten sapesta johtuvaa. Kuvia en kehdannut siellä otella, joten niitä ei nyt ole. Ensi viikolla menen tuohon jalkakylpyyn uudestaan. Näkee onko kuinka haalistunut se veden väri sillä toisella kerralla.

Otettiin myös paino ja sentit. Paino on noussut kolme kiloa siitä edellispunnituskerrasta, kun minut on siellä punnittu. Nyt pitäisi saada itseä niska kiinni ja viisi kiloa pois.

"Toisaalta tietysti on niinkin, että joskushan ihminen saapuu sellaiseen kulminaatiopisteeseen, jossa täytyy niinku uutelleen alkaa punnihteen näitä elämänarvoja. Toisessa vaakakupissa on ikäänkuin raha, toisessa rakkaus. Paljonkos se appiukko meinas kuppiin pistää?"
-Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin-

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäivää

Mulla on huomenna aika hyvinvointiohjaajalle punnitukseen ja ruokapäiväkirjan "ruotimiseen", eli tutkaillaan missä vika, ettei paino putoa. Samalla käyn sitten infrapunasaunassa ja detox-jalkakylvyssä. Kerron seuraavassa postauksessa sitten kokemuksia noista. Infrapunasaunan pitäisi polttaa kaloreita 10 kilometrin lenkin verran ja tuo detox-jalkakylpy poistaa kuona-aineita kehosta.

Ja tähän lopuksi kaikille isille:


"No häliäkö vällä, päivä sinne toinen tänne yhten kymppimillin takia, pikkurahpjahan ne on."
-Uuno Turhapuro herra Helsingin herra-

lauantai 8. marraskuuta 2014

Tahtoo raivon pois!

Sain niiden verikokeiden tulokset. Toisessa kilpirauhasessa on arvo koholla, joten piti käydä uudestaan verikokeissa ja ensi viikon torstaina lääkäri soittaa ja kertoo sitten mitä tehdään. Mutta kyllä tämä oikeasti vaikuttaa siltä, että on kuitenkin jossain vika, jos ei kilpirauhasissa niin sitten jossain muualla. On semmoista hermorallia tuolla päässä, ettei ole ikinä ennen ollut. Ärsyttää suunnilleen kaikki mahdollinen ja päässä tikittää, että vittu sitä ja vittu tätä. Päätä särkeekin nykyään joka päivä.

  
"Tärkeintä rahassa on se, että sitä on riittävästi."
-Presidentti Uuno D.G. Turhapuro

tiistai 4. marraskuuta 2014

Tähtiin kirjoitettu virhe

Katsoin ensimmäistä kertaa Tähtiin kirjoitettu virhe-elokuvan, tosin dvd:ltä. Kaikki, keneltä olen siitä elokuvasta kuullut ovat sanoneet, että sitä elokuvaa ei pysty itkemättä katsomaan. Ehkä olen sitten tunteeton, mutta minua kyseinen elokuva ei hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Tai sitten se johtui siitä, että se kertoo syöpäsairaista ihmisistä ja olen sen syöpäjutun ja surun käynyt moneen kertaan tämän puolen vuoden aikana mielessäni läpi. Kukaan (äiti) ei ole kuollut, mutta silti sitä surua ja ikäviä ajatuksia ei ole voinut välttää. Ja ehkä ihan hyväkin, että ne käy läpi, niin ei tule patoutumia.

Olen kokenut joskus sen, että pidin kuukausia ikäviä ajatuksia sisälläni ja se johti... siitä löytyy lisää Tarinani-välilehdeltä.

"Joko invlaatio laukkaa niin ammottavin askelin, että siis mitkään rahat ei riitä tai sitten yksinkertasesti mulla on liian pienet taskut."
-Tupla-Uuno-

maanantai 3. marraskuuta 2014

Elävien kirjoissa - ainakin melkein

Ohhoh, jopas vierähti viikko kirjoittamattomuutta. Hirveä väsymys vaivannut. Tuntuu niinkuin olisi puolikuollut. Tämän päivän on tuntunut outoa huminaa päässä. Mittasin verenpaineen ja siellähän ne alapaineet huitelee liian korkealla. Paino ei ole pudonnut, päinvastoin. :( Otin perjantaina yhteyttä hyvinvointiohjaajaan, jotta hän auttaisi minua tuon vaa'an lukeman laskemiseen. Hän vaan on ilmeisesti unohtanut laittaa mulle sen ajan viestinä, joten laitoin hänelle äsken viestiä ja kysyin asiasta.

Juuri mitään muuta tässä ei ole sitten tapahtunutkaan. Ainoa asia, joka minut saa rauhoittumaan (kuvaaminen) on nyt ollut vähän jäissä, kun nukun suurimman osan ajasta ja yöllä ei oikein muuta kuvattavaa ole kuin revontulia, mutta niitäkään ei pilvisyyden takia ole nyt näkynyt.

Tänään alkoi tuikkukauteni.

"Mä haluan takasin ne onnelliset ajat, jollon mä vielä osasin nauttia markasta."
-Uuno Turhapuro-

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...