Eilinen ilta ja tämä päivä on mennyt tämän parissa:
Viimein se on ilmestynyt, vihoviimeinen Pasila-dvd.
Kerroin aikaisemmin oudon pitkästä mekon laina-ajasta. Luulin tähän päivään asti, että lainaaja oli joku minun sukulainen, mutta ei kuulemma ole. Kuka sitten? En muistaakseni ole kenellekään muulle lainannut vaatteitani. Olisikohan tässä käynyt niin, että lainaaja on lainannut eteenpäin jollekin muulle, joka minun mielestä on törkeää. Ja se missä kunnossa se mekko tuli takaisin. En edes kehtaisi tuoda vaatetta takaisin sen näköisenä niinkuin sitä olisi säilytetty jossain jätesäkissä alimmaisena. Niin ryppyinen se oli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti