Minkähän noidan mä tapasin tänään? Kävin siinä intialaisessa päähieronnassa ja sen hoidon jälkeen tämä hoitaja sanoi, että näkee, että mulla on huolia, ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta. Ja hoitaja oli siis ihan suomalainen. Pelkäsin jo, että hän seuraavaksi kertoo mulle mitkä minun huolet on ja mistä minun alakuloisuus johtuu, mutta ei sentään. No, joka tapauksessa, hoito oli ihanaa kidutusta. Sattui siis jonkun verran, mutta auttoi rentoutumaan, vähän liiankin hyvin. En nimittäin jaksanut mennä jumppaankaan tänään (enkä viime viikollakaan).
Sitten, kun olin tulossa kotiin pyörällä, yhdessä kohdassa erään paikallaan olevan pakettiauton takaovi aukesi itsestään eikä sieltä tullut ketään eikä ulkopuolellakaan ollut ketään. Hui. Ehkä se "noita" hieroi minuun jotain outoja voimia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Huhhuh. Olen tehnyt kuolemaa toista vuorokautta. Joku vatsatauti tai mikä lie, kun mikään ei pysynyt sisällä (edes vesi) ja joka paikkaa sär...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti