Jahas, nyt Muru kuulemma on sittenkin vävypoika. Voi huoh tätä. Toisena päivänä tätä ja seuraavana päivänä ihan muu mielipide. Hermot vaan ei meinaa kestää noita äidin ailahteluita. No, maanantaina tai tiistaina olisi tarkoitus vaihtaa maisemaa. Murulla vaan tuntuu olevan myös jotenkin huonoja päiviä.
En saanut mennä Murun luokse tänä viikonloppuna, jotta ei tarvitsisi olla yksin siellä asunnossa. Suoraan sanottuna mulla epäilyttää, että mikä se todellinen syy on. Siis en mä sitä epäile, että hänellä toinen nainen olisi vaan että jos hän ei vaan halua minua sinne. Vaikka hän kyllä itse minut sinne halusi alunperin ennenkuin sairastui flunssaan. Ehkä hän haluaa vaan levätä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti