tiistai 8. huhtikuuta 2014

Mielialojen aaltoilua

Reissusta palauduttu. Kamala ikävä jäi. Ei mulla vielä olisi haluttanut lähteä. :( Mutta no, pakko se on kotonakin välillä käydä. Koira ainakin oli iloinen minut nähdessään.

Tällä kertaa meni ihan hyvin. Mitä nyt heti alkuun huomasin unohtaneeni avaimet toisen takin taskuun. No, onneksi Murulla oli ylimääräisiä avaimia, niin sain yhdet lainaksi siksi aikaa, kun siellä olin.

Eilen vaan vähän pahoitin mieleni. Muru piti jotain mykkäkoulua monta tuntia. Kaikki alkoi siitä, kun aamulla herättiin siihen, kun hänen äiti soitti ja kun kuulin nimeni mainittavan (hänen äidin toimesta), niin kysyin mitä se anoppi halusi, niin Muru vaan tiuskaisi "saa kai äiti pojalleen soittaa ilman että tarvii aina olla vailla jotakin". No anteeksi, kun kysyin.

Siitä alkoi se monen tunnin piina. Sanaakaan hän ei sanonut, vaikka kysyinkin jotain. Sitten hän sanoikin, että lähtee kylille. Monta tuntia meni ja tuli viesti, että on kaverinsa luona ja katsoo siellä jääkiekkoa ja ottaa pari olutta. No ei siinä mitään, tottakai hän kavereillaan saa käydä, mutta tuo aamuinen mykkäkoulu oli outoa. Pyysi hän sitten itse anteeksi ilman, että minun tarvitsi vihjata mitään. Oli kuulemma huonolla tuulella jostain, joka ei johtunut minusta. Mistä lie sitten.

Hän tuli vasta joskus yhden aikaan yöllä kotiin. No, sainpahan olla rauhassa ja miettiä asioita. Vaikka olihan se kieltämättä aika piinallista ennenkuin hän laittoi sen viestin, jossa kertoi missä on ja pyysi anteeksi käytöstään. Mä kun en mielelläni perään kysele. Olen sen niin monesti saanut huomata, että siitä ei seuraa mitään hyvää.

Tänään aamulla oli kiva yllätys olohuoneen pöydällä:


Minäkin sinua, kaikesta huolimatta.




PS. Kävin torstaina kokeissa terveyskeskuksessa niiden vatsakipujen takia. Sain vasta tänään tulokset (kuulemma viikonlopusta johtui viivästys). No, ei sieltä mitään löytynyt. Eipä silti, ei mulla enää edes ole kipuja. Sain Murulta kaksi puolikasta tulehduskipulääkettä ja meni sillä ohi, mikä sitten olikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...