Kirjoitin tarinani tuonne tämän blogini välilehteen. Tuli ihan hirveän paha olo (henkisesti) sitä kirjoittaessani ja alkoi ahdistaa. Tuo vanhojen ikävien asioiden muisteleminen vaikutti minuun vahvasti. Mutta nytpä se on tehty. Olen tämän illan kuunnellut kaikkia surullisia biisejä eikä ne todellakaan oloani parantanut. Mutta omapa oli valintani kuunnella niitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti