Suhdekiemuroita

Tuli tehtyä investointi. On haluttanut jo pitkän aikaa sellaista kunnollista suoristusrautaa, mutta kun ne on niin kalliita. :( Nytkin, jos en olisi katsellut vähän eri sivustoja, olisin saattanut maksaa 20 € liikaa. 59,90 €:lla sain sitten haluamani Remingtonin raudan. Pitäisi olla oikein ammattiväline. Itsehän en siis mikään parturi-kampaaja ammatiltani ole, mutta ammattivälineen luulisi kuitenkin hyvä olevan.

Nyt on ollut koko viikonloppu vähän stressaava. On ollut sellaista epätietoisuutta, että missä me mennään sen minun Murun kanssa. Välillä on tuntunut, että ollaanko me yhdessä enää ollenkaan. Kun hän käyttäytyy mielestäni oudosti. 

Sen jälkeen, kun se kateellinen tyyppi poisti minut sieltä hänen kavereistaan Facebookista kävi tietenkin niin, että siitä minun parisuhdetilanteesta poistui hänen nimi. No, hän on nyt kyllä takaisin siellä minun kavereissa, mutta ei ole hyväksynyt uutta parisuhdepyyntöä. Hänen mielestään on kuulemma teinimäistä, jos siinä parisuhdetilanteessa lukee jotain. Huoh. Ei minusta. Mulle tulee jotenkin sellainen tunne, että jos ei lue mitään, on sinkku. No, ei se tietenkään välttämättä niin ole, mutta nyt hänellä ei ole edes koko parisuhdetilannetta.  

Kysyin, että häpeääkö hän minua. Ei kuulemma. Ja mikään ei kuulemma vaivaa, vaikka hän on muuttunut oudon hiljaiseksi. Pyh, miehet. Ja koskaan hän ei ole esitellyt minua edes kenellekään kaverilleen, vaikka olen nähnyt niistä vaikka ketä, kun hän on ohimennen tervehtinyt ja sitten vasta mulle sanonut "tuo oli se ja se". Olisi nyt voinut esitellyt, mutta kun ei. Itse en viitsi tyrkyttää itseäni ja mennä siihen, että "olen sen niminen ja hänen tyttöystävä".