No ei tää ihan maaseutua ole, mutta otsikoksi piti joku keksiä. Kävin siellä Murulandiassa olemassa kaksi yötä. Kaikki ei taas mennyt niinkuin piti. Eilen hän mieluummin katsoi jotain piipaa-auto (palo-, poliisi- tai ambulanssi)-elokuvaa kuin oli minun kanssa. Tänään aamulla hän sitten herättyään puki ulkovaatteet päälle ja kun kysyin mihin hän on menossa, vastaus kuului "lumitöihin". Ihmettelin vaan, että mitä hän lompakolla tekee lumitöissä, otti nimittäin sen mukaan. Meni jotain puoli tuntia ja tuli viesti "kävelinkin kylälle". Hänellä kun oli mennyt siellä sellaiset pari tuntia, mä kyllästyin odottamaan ja tulin siihen tulokseen, että hän haluaa minun häipyvän ja otti sen lompakonkin varmaan siksi mukaan, että tiesi häipyvänsä kylälle. Pakkasin tavarani ja lähdin kotiin. Piti siis vasta huomenna tulla.
Hän sitten ihmetteli, miksi olin häipynyt. Ei hän sillä tavalla ollut kuulemma tarkoittanut, oli vain noussut väärällä jalalla. En enää tiedä mitä ajatella. Kysyinkin häneltä mitä hän haluaa minusta vai tietääkö hän itsekään, tuli vastaukseksi "jaa-a". Huoh. Ärsyttää tuollaiset epämääräiset vastaukset, kun mulle on aina opetettu, että pitää sanoa suoraan eikä arvuutella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Huhhuh. Olen tehnyt kuolemaa toista vuorokautta. Joku vatsatauti tai mikä lie, kun mikään ei pysynyt sisällä (edes vesi) ja joka paikkaa sär...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti