Tää on taas tätä. Blogin ulkonäkö muuttuu viikoittain, kun mulla mieli muuttuu jatkuvasti. Anteeksi, jos se häiritsee. Nämä on näitä masennuksen oireita. Mikään ei ole hyvä ja toisaalta mikään ei huvita. Ja toisaalta taas haluttaa jotakin muutosta. Sisustaa jotenkin uudella tavalla tai jotain.
Olen kutonut kummitytölle kaulahuivia joululahjaksi, mutta senkin olen purkanut jo ainakin kolme kertaa ja aloittanut alusta, kun joku on mennyt pieleen ja nyt taas tuntuu, että ei tuon näköistä voi kenellekään lahjaksi antaa. Lapset kun on vielä niin kriittisiäkin. Enkä tiedä pitääkö hän edes kaulahuivia. No, on kuitenkin itse tehty ja ihan vain häntä ajateltu sitä tehdessä. Tyttö on 7-vuotias, että osaa jo vaatiakin, jos joku ei ole hyvä. No, jos tuo ei kelpaa, niin sitten ei.
PS. Mulla ahdistaa! Koko illan ollut kurkussa sellainen tunne, että siellä on jotain ylimääräistä. Paniikkia pukkaa. Miksi? Ehkä se on taas se pieni pelko, joka tuolla minun takaraivossa on, siis siitä, että tämä minun ja Murun homma menee taas päin mäntymetsää. En halua! :(
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti