maanantai 5. toukokuuta 2014

Äitienpäivän lähestyessä

Mä hukkaisin varmasti oman päänikin, jos se olisi mahdollista. Mulla oli vielä muutama viikko sitten kädessäni askartelukartonkipakkaus (Lidlistä ostettu), mutta nyt kun olisin tarvinnut sitä, sitä ei löydy mistään. No, sain mä silti aikaiseksi jotain jostain jämäkartongeista:

Tämmöinen räpöstys (joo-o, en ole mikään hyvä maalari :D).
Ja tuon kortin lisäksi annan äidille äitienpäivälahjaksi Oiva Toikan Kastehelmi-sarjaan kuuluvan harmaan tuikun (hän tykkää siitä sarjasta ja nyt kun sillä sarjalla on vielä juhlavuosikin, niin saa halvalla).

Ps. Tänään on jo vähän parempi olo. Ei ahdista enää niin paljoa. Saa nähdä sitten loppuviikkoa kohti. Niin ja että pääseekö sitä sitten sinne Murun luokse vai ei. On se vaan kumma, kun siihenkin pitää lupa anoa. Tuntuu niinkuin lääkäriin olisi menossa, kun jatkuvasti perutaan "aikoja". "Älä tulekaan tällä viikolla, kun tulekin ensi viikolla vasta."

"Isukki sano, että naisissa pyöriminen on enempi just niinku tekniikkalaji eikä ollenkaan tämmönen niinku taitolaji. Taitoo kyllä olis, mutta tekniikassa nyt ehkä on vielä himpun verran niinku hiomista."
-Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ahdistusta ja kirjallisuutta

Minä kirjoitan nyt minun toissa viikonlopusta. Perjantaina 3.11. meillä kävi ambulanssi hakemassa minut. Olin saanut paniikkikohtauksen, hie...