torstai 24. heinäkuuta 2014

Elämä vs elokuvat

Elämässä ei aina mene niinkuin elokuvissa. Eikö? Sehän riippuu ihan elokuvasta. Esimerksiksi tuollaiset niinkuin kauhu- ja katastrofielokuvat sopii minun elämään vallan mainiosti. Voi pyhät pyssyt taas tätä hommaa. En ole edelleenkään pakannut enkä tiedä lähdenkö tänään vai huomenna Murun luokse. Varmaan huomenna ja tulen sunnuntaina pois. Siihen on kaksi syytä: pitää olla maanantaina koiraa hoitamassa, kun äiti on siis edelleen siellä sädehoidossa ja isä töissä. Ja toinen syy on, että mietin edelleen tämän suhteen jatkamismahdollisuuksia. Muru oli taas illalla niin tyly mulle kirjoituksessaan, kun kerroin hänelle huolistani (vastasi ok. OK? Silläkö ne huolet pyyhitään pois? Ajattelin, että hän olisi halunnut kuunnella minua tai auttaa tai jotain, mutta ei). Oli kuulemma ollut pomolleen jotain aitaa tekemässä (LOMALLA tekemässä aitaa POMOLLE, what?).

Äiti tulee viikon päästä torstaina pidennetyksi viikonlopuksi käymään kotona. En tiedä onko siinä sitten järkeä, kun hän kuitenkin alkaa värkätä täällä jotakin ja sitä hän ei niiden hoitojen takia saisi tehdä.

Kävin päivällä uimassa ja pyydystin kalan omin käsin ilman apuvälineitä...

Niin no, ehkä sitä auttoi se, että tuo lojui rantavedessä pää alaspäin, eli kuolleena.
Tuo jännä silmien väri vaan kiinnitti minun huomion.
"Et suinkaan sinäkään niin tyhmä voi olla, et sä kuvittelet, 
että yövahtin töitä vois löytää siis kirkkaassa päivänvalossa?"
-Uuno Epsanjassa-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Menneen kesän kuulumisia lyhyesti

Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...