Nuo kohdat pitää kyllä niin paikkaansa ja tuosta vielä puuttuukin kohtia. Voisin jatkaa tuota listaa vielä yhdellä:
Kohta 10: "Otat nyt vaan itseäsi niskasta kiinni ja lähdet ulos tapaamaan ihmisiä/ystäviä."
Jostain syystä ainakin minun kohdalla vähäisetkin ystävät on kaikonneet sairastumiseni myötä. Ja sitten se, ettei tosiaan masentuneena jaksa lähteä ulos tai mihinkään. Eikä tosiaan mielellään mihinkään missä on muita ihmisiä. Mulla ainakin pahimmissa masennuksen syövereissä ei haluta nähdä ainuttakaan ihmistä livenä.
Ja tosiaan tuo mukavien asioiden ajatteleminenkaan ei tule kysymykseen masennuksessa. Silloin ajattelee vain ja ainoastaan ikäviä asioita ja oikein kerää niitä ajatuksiinsa.
Ainut asia, joka minut saa tällä hetkellä edes hetkellisesti (mutta yleensä vain hetkellisesti) iloiseksi on edes yksikin onnistunut kuva.
 |
| Tuo vanha sähkölinja tai mikä lie puhelinpylväs onkaan, sattui tuohon tielle, mutta tämä oli ainut onnistunut kuva. |
Kun menin ulos, äiti kysyi mihin olen menossa, sillä tavalla ilkeään sävyyn. Siis jos mulla on yksi ainut mielekäs harrastus, niin kai mä nyt haluan harjoittaa sitä. Ja ikävä kyllä revontulien kuvaamista ei voi harrastaa päivällä. Toisin kuin tämän kuvaamista:
 | ||
| Tuo meni vähän pieleen, kun mä unohdin, että mulla on automaatin sijasta manuaalitarkennus päällä. No, tuleehan noita lintuja... niinkuin revontuliakin. |
"Hyvän ehtokkaan pitää erottua muista ja helpoiten se käy niin, että sano sinä kyllä, kun muut sanoo ei ja ei taas sitten kun muut sanoo kyllä. Ole sinä hauska, kun noi muut on niin tärkeitä."
-Uuno Turhapuro herra Helsingin herra-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti