Ei perkele! Edelleen jatkuu tämä "Diapamkuuri". Eli siis ei mene päivääkään ilman yhtäkään ahdistuskohtausta, jota ei yrityksistä huolimatta ole pystynyt taltuttamaan millään muulla kuin sellaisella pillerillä. Tällä hetkelläkin on paniikkikohtaus päällä. Yritin tuossa nukkuakin, mutta ei siitä mitään tullut. Tunnin sängyssä pyörittyäni piti nousta ylös. Jäsenet on puutuneet ja henkeä ahdistaa. Tätä on jatkunut viimeiset kaksi viikkoa lähes päivittäin.
Tähän juttuun liittyen: se tyyppi on näköjään ottanut sen eston pois, mutta ei ole ottanut mitään yhteyttä. Täytyy kyllä sanoa, että toivottavasti ei otakaan, että mulla olisi helpompi unohtaa hänet. Oli vaan aika outo tapa taas kerran jättää minut, kertomatta siitä mulle ollenkaan. Tai no, eihän me silleen varsinaisesti virallisesti edes yhdessä oltu, mutta kuitenkin oli jotain juttua ja sitten tämä vaan ottaa ja katoaa. Todella aikuismaista.
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Särkyä ja väsyä
Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...
-
Saanen ihmetellä. En käsitä miten jotkut äidit ehtii. He ehtii harrastaa, siivota, tehdä ruokaa joka päivä, pitää blogia ja vaikka mitä. Mis... -
Meidän poika ei nuku. Hän nukkuu päivällä max. tunnin pituisia unia ja yöllä herää 15-30 minuutin välein. Ollaan menossa 5.12. unikouluun La...
-
Niin, otsikon kysymys, se mulla on pyörinyt mielessä viime aikoina. Olen kamalan väsynyt ja mikään ei kiinnosta. Masennus vaivaa taas. Välil...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti