Kallein aarre

Meille syntyi viikko sitten 7.3. keisarinleikkauksella pieni poika. Mitat oli 3100 grammaa ja 46 senttiä. Perjantaina päästiin pois sairaalasta ja on tämä aika tässä viikon aikana ollut kyllä melkoista baby bluesia. Minua itkettää ilman syytä, jopa kaupassakin. Väsymys on ihan hirveä. Olen kyllä niin onnellinen tuosta lapsesta, mutta nämä leikkauksen jälkeiset oireet on ihan kamalia. Kivut on niin kamalat, ettei aluksi päässyt itse sängystä ylös eikä vieläkään joka kerta pääse. Vessaan ei siis kestä olla kiire. Joudun pistämään päivittäin verenohennuslääkettä ihoon. Itse en pysty pistämään piikkikammoni takia, mutta meillä on minun äiti ollut perjantaista asti apuna, niin hän pistää minua. Keskiviikkoon asti sitä pitää pistää. Täytyy kyllä sanoa, ettei me oltaisi pärjätty ilman äitiä. Nämä minun mielialanvaihtelut on niin rajuja.

Imetys tekee niin kipeää, etten kykene siihen. Sen sijaan lypsän maitoa pulloon ja juotan siitä. Sama kai se on mistä hän sen rintamaidon saa. Lisäksi joutuu antamaan korviketta, kun minulla ei riitä maito. Poika on aika kova syömään. Tullut isäänsä, siinäkin. Hän on nimittäin ihan isänsä näköinen. Mitä lie minulta perinyt sitten. Tuon isältä perityn ulkonäön huomasi sairaalassa useampikin kätilö. Aina tuli joku sanomaan, että on kyllä niin isänsä näköinen.

On tämä ollut kyllä niin traumatisoitava kokemus, että voi olla, että tämä poika jää meidän ainokaiseksi, mutta on sitäkin arvokkaampi. Hän on helppohoitoinen lapsi, ei turhia itkeskele ja nukkuu paljon, mutta tosiaan nämä oireet on liian rajuja kestettäväksi toista kertaa. Toissapäivänä tuntui selässä ja jalassa sellaista sähköiskumaista kipua. Silloin, kun minua puudutettiin leikkausta varten spinaalipuudutuksella, anestesialääkäri sanoi, että jos tuntuu jalassa sellaista sähköiskumaista kipua, pitää sanoa, koska hän on silloin pistänyt väärään kohtaan ja tuntuihan se sellainen kipu. Ja tottakai sitä säikähti kun sellaista yhtäkkiä kotonakin tuntui. Kävin verikokeissa, niin vähän oli se joku viitearvo koholla, jolla tutkitaan onko tukkeutumia laskimoissa. Mutta ei ollut kuulemma merkittävästi niin lähettivät kotiin.

Paino oli tänä aamuna pudonnut viitisen kiloa raskauden loppuvaiheesta. Sitä kun saisi vielä alas niin hyvä olisi.