Kursivoitua kirjallisuutta

Tuli eilen uusi kirja postin mukana, Arto Paasilinnan Hurmaava Joukkoitsemurha. En ole Paasilinnan tuotantoon kovin perehtynyt. Olen lukenut häneltä aikaisemmin vain Kymmenen riivinrautaa. Molemmat siis sellaisia, joista Ere Kokkonen on tehnyt elokuvan. Yleensä pitäisi kuulemma lukea ensin kirja ja katsoa sitten elokuva, mutta mä teen toisinpäin. Katson ensin elokuvan, niin tiedän, kannattaako kirja lukea. :D No, en kaikkien kirjojen kohdalla sentään.

Juha Vuoriseen luotan kuin vuoreen. Häneltä tulee poikkeuksetta hyvää tekstiä. Ja Anna-Leena Härkösen kohdalla sama homma, vaikka hänen kohdalla tosin olen joskus pettynytkin. Sori, kun nyt on paljon tuota kursivointia käytetty, mutta olen ollut töissä sanomalehdessä ja siellä opetettiin, että, kun erisnimi mainitaan ensimmäisen kerran, se pitää lihavoida, mutta kun en halua lihavoida, kursivoin.

Tuli tuossa varattua sunnuntaille kolme lippua elokuviinkin. Titanic 3D:nä lähdetään äidin ja äidin kaverin kanssa katsomaan.