Kuulumisia

Käytiin isän kanssa kaupassa äidin asialla. Meni ihan hyvin siihen maitotuotehyllylle asti, kunnes lapussa luki "Creme Bonjour Vanilja". Öö, mitä se on? Kermaa, rahkaa vai tuorejuustoa? No, joka tapauksessa, ei löytynyt. Otin maustamatonta tuorejuustoa siltä varalta, että se sattuisi tarkoittamaan tuorejuustoa (voi maustaa sitten itse vaikka vaniljasokerilla). Jotakin pullaa hän meinaa tehdä. Itsehän en nykyään enää pullaa syö tämän elämänmuutoksen takia.

Mutta mitäs mulle muuta kuuluu? Mukavasti menee. Miehen kanssa ja muutenkin. Ei me vielä virallisesti seurustella, mutta tapaillaan monta kertaa viikossa (hänen joka toisella viikolla olevia lomaviikkojaan lukuunottamatta, jolloin hän on muualla). Hän on siis vain töissä täällä. Mutta onpa vain ensimmäinen mies, joka itse ilmaisee haluavansa tavata minua. Etten se ole aina minä, joka niitä tapaamisia ehdottaa.

Väsyttää kyllä edelleen, mutta huomaan nukkuvani paremmin nyt, kun on joku, josta oikeasti näkee (ja kuulee), että hän välittää ja josta minä välitän.