Latelin (Ex?-)Murulle vähän ehtoja. Hän sanoi (TAAS!) tajunneensa sen eilisen tapaamisen aikana mitä on menettämässä (menettänyt kyllä jo, ainakin puoliksi). Asetin yhden ehdon. Sanoin, että en usko ennenkuin hän tulee meille ja sanoo tuon kaikkien (minun vanhempien) kuullen. Sitten hänen täytyy olla ainakin tosissaan jos tuon minun takia tekee. Jos ei tee, niin sitten en kyllä usko. Tiedän, tuo olisi mulle itsellekin vaikeaa, erittäin vaikeaa. Hävettäisi tehdä noin., mutta olkoon se hänen rangaistuksensa siitä, että on jättänyt muutaman kerran, ottanut takaisin, taas jättänyt ja ottanut takaisin.
Selvitin hänen kanssaan eilen erään väärinkäsityksen, siis tämän. Ei tuo nainen ollut mikään. Nuo sen naisen jutut on ollut yksipuolisia. Ja se nainen on kuulemma naimisissa ja sillä on minun ikäisiä lapsia (aika vanha siis täytyy olla). No mutta minkä minä sille, että laskin niistä sen akan rakas- ja ♥-viesteistä yhteen 1+1 ja sain vastaukseksi suhteen.
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Älä vain kiduta itseäsi, ethän? Minä en tiedä tästä asiasta tietenkään mitään, mutta huoli iski. Älä ajaudu uudestaan samaan tilanteeseen. Jos teistä tulee jotain niin vaadi jatkuvasti enemän! Ansaitset sen.
VastaaPoista