Viikonloppu meni siskon synttärijuhlissa Pohjois-Pohjanmaalla. Naurua piisasi. Mutta tapahtui siellä jotain ikävääkin. Joku oli keksinyt sellaisen systeemin, että kaikkien piti vuorollaan nousta seisomaan ja kertoa itsestään jotain, muun muassa mistä tuntee päivänsankarin. Arvatkaa alkoiko jalat ja kädet vapista paniikkikohtauksen takia.
Nyt illalla tapahtui jotain odottamatonta. Muru julkisti mulle ilmoittamatta meidän parisuhdetilanteen Facebook-profiilissaan. Tuntuu ihanalta. Olen vaihteeksi taas niin onnellinen. ♥ Joulu meillä on tarkoitus viettää kahdestaan Murun luona, mutta jouluaaton ilta Murun veljen ja hänen tyttöystävänsä luona. Heitä en olekaan koskaan vielä tavannut.
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Särkyä ja väsyä
Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...
-
Saanen ihmetellä. En käsitä miten jotkut äidit ehtii. He ehtii harrastaa, siivota, tehdä ruokaa joka päivä, pitää blogia ja vaikka mitä. Mis... -
Meidän poika ei nuku. Hän nukkuu päivällä max. tunnin pituisia unia ja yöllä herää 15-30 minuutin välein. Ollaan menossa 5.12. unikouluun La...
-
Niin, otsikon kysymys, se mulla on pyörinyt mielessä viime aikoina. Olen kamalan väsynyt ja mikään ei kiinnosta. Masennus vaivaa taas. Välil...
- Aaaw, kuulostaa suloselle. Mutta kunhan se sit tällä kertaa olisi erilainen ja kohtelis oikein. Pidän kyl peukut teille pystyssä :D.
VastaaPoistaNiinpä. Toivottavasti. :)
Poista