lauantai 15. helmikuuta 2014

Murhetta

Sattui taas pieni moka: Jestas, olin menossa keikalle (bändiä katsomaan) oikeana päivänä, mutta kuukausi oli väärä. Menin paikallekin ja ihmettelin, kun ei ketään näy missään. Kävin katsomassa keikkajulistetta, josko siinä puhuttaisiin keikan alkamisajasta jotain. Ei siinä kellonaikaa ollut, mutta päivämäärä kyllä, tasan kuukauden päästä. No, silloin sitten paremmalla onnella. Ei voi muuta sanoa kuin, että voi naamapalmu.

Tähän iltaan on mahtunut surua. Olen ihmetellyt, miksi mielenterveyspuolen omahoitajani ei vastaa tekstiviestiin, jossa pyysin uutta aikaa ja reseptin uusintaa tai oikeammin, miksi viesti ei mene perille. Selvisihän se syykin: hän on lopettanut työnsä. ilmeisesti lopullisesti. Pitää siis etsiä uusi hoitaja itselleni. Äääh! En kestä tällaisia muutoksia. Ja löytyykö sitten yhtä hyvää, jää nähtäväksi. Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin vaihdosta. Se olisi mulle jo neljäs minun hoitojakson (alkaen vuodesta 2006) aikana.

"Meinaan vaan, vaikkei ulkonäkö niin häävi oliskaan, 
niin kyllä hyvin marinoitua lihaa sentään pimeessä nuoleskelee."
-Uuno Turhapuron poika-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...