keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Luulin lääkärileikkien jääneen taakse jo lapsuudessa

Nyt ollaan siirrytty taas tälle ahdistusrintamalle. Muru perui TAAS minun tulon sinne (eipä vain kertonut taaskaan syytä). Sanoin hänelle sitten suoraan, että tämä on parisuhde eikä mikään lääkärileikki. Kun tuntuu tosiaan niinkuin lääkäriin olisi menossa, kun "vastaanottoaikoja" perutaan jatkuvasti. Muuten mä jättäisin hänet heti, mutta kun hän on tosiaan mulle velkaa, niin haluan ne saatavat ensin tililleni ennenkuin päästän häntä karkuun.

Katsoin taas Sinkkuelämää-sarjaa ja siinä oli mielenkiintoinen idea: miestenvaihtojuhlat. Sinne vaan veisi oman ei niin kiinnostavan miehen ja hommaisi sieltä mahdollisesti jonkun toisen tuoman jämämiehen tilalle. :D No, ei. En mä mitään just jätettyjä jämämiehiä halua.

Mulla masentaa niin, että ei kiinnosta mikään muu kuin herkkujen suuhun lappaminen. Ei vaan huvittaisi lihoa takaisin. Pitäisi saada 1,5 kiloa pois, kun on sen verran tullut painoa lisää ja se häiritsee minua, vaikka ei ulkoisesti näykään muuta kuin ehkä turvonneesta naamasta.
Päivän Uuno:

"Täytyy leikkiä ystävällistä, hän on vielä sentään vaimoni."
-Rautakauppias Uuno Turhapuro presidentin vävy-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Särkyä ja väsyä

Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...