Iloa kirpparilta

Löysin tänään jotain aivan ihanaa. Vähänkö oon happy! Löysin hyvää ja kallista halvalla nettikirpparilta:

Huutonetin mukaan tämän seinälautasen arvo on jotain 
60 euroa ja mä köyhdyin tämän ostamalla 11 euroa.
Eikä ole edes mitään vikaa.

Ei tuo mikään hienoin Muumi-seinälautanen ole, mutta kun halvalla sain. Ostin vain siksi, että voin sitten joskus pahassa rahapulassa mahdollisesti myydä sen pois. Ja kun tiedän, että jossain vaiheessa elämää sellainen rahapula kuitenkin iskee (olen yhden sellaisen jo kokenut ja silloin jouduin luopumaan osasta Muumimuki-kokoelmaani). Köyhän on pakko yrittää.

Mutta sitten... nuo kilot. Ne ei vaan ota laskeakseen. En kirjoita niitä nyt tähän, etten masennu entisestään, mutta sen vaan sanon, että kolme kiloa olisi vähintään pudotettava. :/ En tajua, kun en ole kuitenkaan lihonut, ainakaan vatsasta, että mihin ne kilot sitten on tulleet. Ehkä jalkoihin sitten tai selkäpuolelle.

Huomenna olisi taas mielenterveystoimistoon aika. Mutta se on jo kello 12 ja ääh, se ei ole minun aika herätä. Monena yönä on mennyt myöhään yöhön, kun olen lukenut. Luen nyt Juoppohullun päiväkirjoja uusiksi, kun kohta ilmestyy viimein kauan odottamani jatko-osa sille sarjalle, viides Juoppis! Sitä ennen haluan palauttaa mieleen sen mitä niissä edellisissä opuksissa on tapahtunut.

"Ehkä minun lempeään käytökseeni vaikuttavat

 siis kaikista eniten justiin nämä perintötekijät.

 Ja just nimenomaan nämä appiukon perintötekijät."

-Uuno Turhapuro kaksoisagentti-