keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Etsivä löytää

No niin, ne minun kadoksissa olleet tavarat löytyi. Olin maksanut ne ja jättänyt kaupan kassalle. Siis kuinka huonoksi voi ihmisen muisti mennä? Tai no, mun ajatukset oli jossain ihan muualla sillä ostohetkellä, ei ihme kun teenkin ajatuksissani mitä sattuu. Mutta kun ei saisi sattua. Joku päivä vielä todella kadotan itseni.
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Menneen kesän kuulumisia lyhyesti

Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...

  • Terveisin, Sokerihiiri
    Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
  • Pettynyt pahasti
    Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
  • Penkkiurheilukausi lähestyy - olen siis pannassa
    Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...