Kävin tänään matelijanäyttelyssä. Pidinpä sitten ensimmäistä kertaa elämässäni käärmettä kädessäni, vaikka kyseistä eläintä kammoankin. Kokemus se oli sekin, mutta taisi jäädä elämän viimeiseksi. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes se luikero alkoi tunkea kieltään minun kasvoja kohti, silloin sanoin sille miehelle, joka niitä esitteli, että "ota se pois ja nopeasti".
1. Joku tarantella tuo taisi olla.
2. Mikähän lie lisko.
3. Ainoa elukka, jonka tuolta olisin mukaani huolinut, kilppari.
4. Sininen hämähäkki, josta ei tuossa nä kuin vähän vartaloa ja jalkoja ja jonka nimeä en muista.
5. Tuosta ei saanut selvää onko tuossa yksi vai kaksi käärmettä.
Kuvat on otettu kännykällä terrarion läpi, siksi ne ei kovin laadukkaita ole.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti