Taas on jäänyt vähän tämä blogi. No kun ei edelleenkään ole juuri mitään kirjoitettavaa. Mutta elossa ollaan. Kotona tämä aika on mennyt. Pitäisi ensi viikonloppuna EHKÄ mennä käymään Murun luona. En vaan vielä tiedä, kun hän on koko viikonlopun töissä ja kun hänellä on noita yövuoroja, niin ei jaksa sitten päivisin minun kanssa niin seurustella.
Sori, jos toistan itseäni, mutta olen niin pettynyt itseeni. Pari vuotta sitten onnistuin pudottamaan yli 20 kiloa ja nyt en pysty pudottamaan kahdeksaa kiloa. Minusta on tullut hirveä sokerihiiri. Jäätelöä menee joka päivä ja karkkia melkein joka päivä ja aina se sama satsi: 2 Muumi-marjatäytelakritsipatukkaa ja 2 Fazerin Sinistä patukkaa. Enkä sitten muista juoda vettä tai mitään muutakaan. En tiedä yhtään miten saisin tuon tapani kitkettyä pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti