maanantai 10. elokuuta 2015

Rv 9+3

Käytiin viime torstaina Murun kanssa neuvolassa lääkärissä - turhaan. Neuvolan terveydenhoitaja oli siis laittanut mulle ajan sille lääkärille, mutta en tiennyt miksi. Ei tiennyt se lääkärikään, joten ihan turha reissu ja Murukin oli täällä pidempään tuon takia ja mitään ei sitten tapahtunutkaan. Sitten se laittoi mulle ajan verikokeisiin täksi päiväksi, vaikka mulla oli samaan hommaan aika huomiseksi (ajat näkyy kyllä hänen koneeltaan). Se joku hoitaja sieltä sitten soitti ja perui toisen verikoeajan. No, sitten se sanoi laittaneensa lähetteen keskussairaalaan ultraan. What? Aloin miettimään tuota asiaa vasta kotona ja ajattelin, että onkohan tuossakin joku tuplahomma, kun mulla on jo aikaisemmin laitettu sinne keskussairaalan äitiyspuolelle aika. Mulla on tänään sinne aika verikokeisiin ja sanon tuosta sekoilusta kyllä. Vitun arvauskeskus.

Sitten oirepäivitykseen: mulla on helvetin kipeä alaselkä. Nukkumisesta ei tule mitään ilman särkylääkettä. Onneksi sain siltä lääkäriltä sentään kysyttyä, että mitä särkylääkettä saa syödä, kun tiesin, että Buranaa ei saa. Onneksi selvisi edes se. Laitoin tuossa sitten tilaukseen tukivyön tuolle selälle. En tiedä sen tehosta, mutta sittenhän sen näkee ja tuntee.

Olen huomannut, että aamupahoinvointia ei ole, jos syön yöllä jossain vaiheessa jotain, eli ei tule liian pitkää aikaa syömättä. Vatsakipujakaan ei nyt ole ollut, mutta se onkin tosiaan siirtynyt tuonne selän puolelle. Paino on noussut 5 kiloa, en tiedä onko normaalia vai epänormaalia, mutta sama se. Olen iloinen, ettei ole tuon enempää noussut... vielä ainakaan. Vatsa on kasvanut jonkun verran. Se selviää tuosta alla olevasta kuvasta.

Ei kauheeta eroa, vaikka senttejä kun mittaa, niin on muutama sentti tullut.
Ei ole tullut vielä kutsua, mutta kaiken järjen mukaan kummitytön synttärit olisi tulevana viikonloppuna. Ajattelin laittaa tunikan sinne, niin ei näy tuo kasvanut vatsa vielä. Kun mulla on näiden sairauksien ja lääkitysten takia aika vetämässä keskussairaalaan sikiöseulontaan, joka tehdään 11.-13. viikolla, mutta ei ole tullut vielä aikaa. Ja ollaan sovittu Murun kanssa, ettei paljasteta tätä raskautta laajemmalle (isovanhempia lukuunottamatta) ennenkuin sen tutkimuksen tulokset on selvinneet.

Nyt tulee sellaista asiaa, että jos et halua tietää intiimiasioita, jätä lukematta. Sattui tuossa semmoinen säikähdys, että pelko kasvoi suuriin mittasuhteisiin. Seksin jälkeen tuli verta, ei tosin hirveästi, mutta kuitenkin. Se meni tosin ohi, että kaipa tuo on normaalia, kun verenkierto siellä päässä vilkastuu raskauden aikana.

Koin tuossa viikonloppuna yllätyksen. Muru toi mulle kukkia. Se tosin taisi johtua siitä, että olen viime aikoina huomautellut, että kaikki muut naiset vaan saa miehiltään kukkia, mutta mä en ole koskaan saanut. Nyt en voi enää sanoa, etten ole koskaan saanut kukkia. :D

3 kommenttia:

  1. Verenvuoto on ihan normaalia, varsinkin jos limakalvot olleet koetuksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mä vähän ajattelinkin kun se meni ohi, mutta ensin sitä tietenkin säikähti ihan kuollakseen, että mitä nyt tapahtuu. :)

      Poista
    2. Muistan tunteen ekan raskauden ajalta. Aivan kamala paniikki.

      Poista

Menneen kesän kuulumisia lyhyesti

Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...