Mulla on outo tunne. Ihan niinkuin meidän koira istuisi tai makaisi milloin missäkin nurkassa, vaikka se ei siinä ole. Äitikin sanoi samaa aamulla ja isällä oli eilen ollut samanlainen tunne. En usko mihinkään taivaaseen tai Jumalaan tai sellaiseen, mutta en tiedä voiko olla oikeasti kuolleen sielu jossain, vaikka se olisikin haudattu. Että voiko se sielu vaeltaa täällä asunnossa, vaikka sitä ei näy. On vaan sellainen tunne.
Käytiin tänään hautakiveen hakemassa laatta ja laitettiin se paikoilleen. Toivottavasti se pysyy siinä. Liimattiin se sellaisella laattaliimalla kiinni vai mitä lie kiviliimaa se oli. Vasta sillä samalla liimattiin mökillä pari kaakelilaattaa seinään ja kylmähän se mökkikin on silloin kun sitä ei käytetä, eli ehkä tuo pysyy pakkasetkin paikoillaan, toivon ainakin. Sitten laitettiin siihen sellainen metallinen luu koristeeksi, jonka äiti on joskus ostanut. Se luu on kai oikeasti tarkoitettu koiran kaulaan nimilaataksi, mutta ei me sitä olla käytetty ja ei kirjoitettu siihen mitään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
"Mönjä tulee parhaiten ulos siitä päästä missä on tuppi. Hyytyy kylmässä ja löllöytyy lampimässä, muttei mene pilalle kummassakaan - ...
-
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Haluan kirjoittaa aiheesta, joka on varmasti monelle raskausajalta (ja ehkä sen jälkeenkin) tuttua, miehen haluttomuudesta. Minun mies ei ol...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti