Neuvolan kätilö soitti eilen niistä sokerirasitustestin tuloksista. Kahden tunnin päästä siitä litkun juomisesta otettu arvo on viitearvon yläpuolella. Kävin sitten tänään siellä neuvolassa ja sain käskyn muuttaa ravitsemusta siten, etten syö sokeria, paitsi hedelmien ja marjojen muodossa, ruokarytmi pitää muuttaa säännöllisemmäksi ja sitten se pahin: minun pitää neljä kertaa päivässä ottaa verensokeri sormenpäästä semmoisella kotimittauslaitteella. No, ei se kovin paha ole, kun sitä piikkiä ei itse näe. Inhoan niitä pitkiä, teräviä piikkejä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Jestas, minusta on tullut aikamoinen sokerihiiri. Joka päivä on pakko saada päivittäinen sokeriannos tai tulee Känkkäränkkä kylään. Siitä pu...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti