Kokonaisena ollaan edelleen ja täällä lapsuudenkodissani. Huimausta mulla on ollut muutaman päivän. Syytä en tiedä, kun verenpaine ja verensokeri on ihan normaaleja. Sitten on ollut jotain vatsavaivoja, tiedä häntä miksi. No, toivon kuitenkin, ettei tuo poika tuolta ennen perjantaita tule. Supistuksia ei juurikaan ole ollut. Se vähä mitä on niin olen syönyt särkylääkkeen siihen. Ihan tavalliset särkylääkkeet (Panadol) muuten väsyttää mulla ihan hirveästi.
Mulla pelottaa, kun olen nyt lopettanut sen mielialalääkkeen syömisen vähän niinkuin pakosta, koska ne jäi kotiin tai siis jätin ne, koska en tiedä saako niitä edes imetysaikana syödä. Eihän mulla se annostuskaan siinä enää iso ole ollut: 1/4 tablettia kerran päivässä, kun ennen oli yksi kokonainen. Sitä piti siis lääkärin määräyksestä vähentää pikkuhiljaa raskauden edetessä. Nyt on vaan alkanut tulla alakuloisuutta. Mikään ei kiinnosta ja mitään ei jaksa ja olen kovin itkuinen. Eli jos sitä ei tosiaan saa imetyksen aikanakaan käyttää niin mitähän tapahtuu. Ja paniikkikohtauksiin ja ahdistuneisuuteenkin se vaikuttaa. Niitä on ollut nyt tavallista enemmän. Toisaalta on tullut mieleen, että johtuisiko tuo huimaus sen lääkkeen käytön lopettamisesta...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Menneen kesän kuulumisia lyhyesti
Kirjoitan nyt ekan postaukseni puhelimella. On mennyt taas pari kuukautta viime postauksesta. Tässä välissä olen ollut sairaana yhden pari v...
-
Huhhuh. Olen tehnyt kuolemaa toista vuorokautta. Joku vatsatauti tai mikä lie, kun mikään ei pysynyt sisällä (edes vesi) ja joka paikkaa sär...
-
Mitä ihmettä tämä elämä on? Rakastan Murua, paljon, mutta tämä suhteen jatkuminen on silti vaakalaudalla. Syy siihen minun sinne menemiseenk...
-
Mulla oksettaa (ihan fyysinen olotila siis, ei mikään vertauskuva). Miksi pitää olla ihmisiä, jotka esittää ystävää, mutta ei sitä sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti