Kasvua ja soseita

Edellisestä postauksesta on näköjään taas vierähtänyt kohta kuukausi. Ei vaan ole yksinkertaisesti jaksanut eikä ehtinyt kirjoitella. Me ollaan pojan kanssa edelleen minun lapsuudenkodissa. En pärjää sen kanssa yksin kotona ja apuja siellä ei ole, kun Muru on töissä suunnilleen koko ajan. Sitä on niin väsynyt, että pelkää pudottavansa vauvan väsyksissä. Ja kun hän painaa koko ajan enemmän ja enemmän, nyt jo paria sataa grammaa vaille kuusi kiloa, eli puolet tullut painoa lisää kolmessa kuukaudessa. Pituuttakin hänellä jo on, yli 60 senttiä, eli sitäkin tullut viitisentoista senttiä.

Velleissä ja pilteissä lukee suositus 4 kuukautta, mutta meidän pojalle ei enää pelkkä maito riittänyt, joten kun hän täytti kolme kuukautta, alettiin antamaan hänelle peruna-porkkana- ja luumupilttiä ja maissivelliä eikä poika ollut moksiskaan, päinvastoin, tykkäsi kovasti. Tai no, luumua meinaa vähän irvistää, kun on vähän väkevämmän makuista. :D Hän on nyt sitten nukkunutkin yönsä paremmin, kun on saanut vahvempaa ruokaa. Neuvolassakin ne sanoi, että saa antaa, jos lapsi vain syö ja tämähän kyllä syö.

Hän on niin iloinen ja nauravainen lapsi. Paitsi, jos hänellä on joku paikka kipeä. Käytiin perjantaina neuvolassa, jossa hänelle annettiin ensimmäiset piikit molempiin reisiin ja siitähän hän ei tykännyt. No, ei onneksi kuumetta nostanut ja supot auttoi kipuun. Otettiin sitten Murun kanssa samalla itsellekin jäykkäkouristusrokotukset, kun edellisestä on yli 10 vuotta (milloin lie peruskoulussa laitettu ja Murulle armeijassa eikä varmaan ole vuosiin ollut voimassa).