Ihana, mutta haikea olo

En ole muutamaan päivään kirjoittanut. Ei ole oikein joutanut. Mulla oli täällä mies. En noissa aikaisemmissa blogikirjoituksissa tuosta ole maininnut, kun ei tiennyt, tuleeko mitään vai eikö. Ja siis joo, meikäläinen on nykyään parisuhteessa. :) Olen niin onnellinen, ikävä vaan on niin suuri, että litran astia ei riitä näiden kyynelten keräämiseen. Mies joutui lähtemään aikaisemmin kuin oli tarkoitus. :/ No, näkipähän, minkälaiseksi mä muutun, kun masennun: ruokahalu menee, itken, ei huvita puhua, olen surullinen. No, sitä ei ehtinyt nähdä, että nukun aika paljon silloin, mutta eiköhän tuo kerkeä senkin näkemään. Mutta onneksi hän on ymmärtäväinen. :)