Rv 7+5 Nainen, epilepsia ja raskaus

Unohdin eilisessä postauksessa mainita, että kävin siellä keskussairaalassa maanantaina ja siellä selvisi neurologin kanssa jutellessa, että tämä epilepsialääke, jota syön ei aiheuta mitään vammaisuutta, vaan on hyvin pieni mahdollisuus, että aiheuttaa jotain epämuodostumia, eli esim. huulihalkion, jonka voi korjata leikkauksella. Se oli helpottava tieto. Mutta luottavaisin mielin olen, että sellaista ei toivottavasti tule, kun mahdollisuuskin on jotain prosentin luokkaa. Ja tämä lääke, jota syön, on kuulemma ns. turvallisimmasta päästä. Hän sanoi jonkun epilepsialääkkeen nimen, joka niitä epämuodostumia varmimmin aiheuttaa, mutta en muista sitä nimeä ja mä en sitä syö (en ole koskaan syönytkään).

Mietin tässä, että jos kaikki menee hyvin ja lapsi on terve, niin olen siinä tapauksessa aika onnekas, koska raskauden aikana ei ole ollut mitään pahoinvointia (ainakaan vielä), niitä vatsakipuja kyllä, mutta ei mitään oksenteluja. Ja kun sain sellaisen kirjasen kuin Nainen ja epilepsia, niin siinä sanotaan, että epilepsiaa sairastavilla esiintyy useammin lapsettomuutta kuin muilla. Onneksi ei koskenut minua. Olisi kauheaa ajatella kuuluvansa tuohon joukkoon, koska olen aina ollut lapsirakas ja haaveillut lapsista ja äitiydestä ihan jostain 5-vuotiaasta asti. Voin silti ymmärtää miltä heistä tuntuu, jotka siihen kuuluu. Ehdin nimittäin itse käydä mielessäni läpi kuinka vihaisin itseäni ja sairauttani (tai lääkettä, jota syön), joka aiheuttaa sitä, ettei unelman toteutuminen onnistu ainakaan perinteisellä menetelmällä.

No, tämän raskauden aloitus kävi aika äkkiä, heti ekasta kerrasta. Niin no, meidän suvun naiset on kuulemma sellaisia, että tulevat herkästi raskaaksi (kuka senkin on tutkinut? ovat vissiin keskustelleet keskenään tai jotain). Ja tämä on periaatteessa vahinko, koska minun muisti teki tepposet ja en muistanut, että oli menossa vielä ehkäisytön viikko ja hups vaan. 

No, en sitten enää uskaltanut laittaa ehkäisylaastaria (joka mulla on siis ehkäisynä), jos olen raskaana (joka ei tietenkään vielä näkynyt testissä silloin). Sitä laastaria ei saa siis käyttää raskauden aikana. Ja kuka hullu nyt raskauden aikana yleensä käyttää ehkäisyä ja mitä järkeä siinä on? :D Ajateltiin sitten, että tulee jos on tullakseen ja niinhän se tuli. Mulla kun on ollut vauvakuume jo pidemmän aikaa ja ei tuo mieskään pistänyt sitten vastaan ajatukselle, päinvastoin, vaikka muuta pelkäsin...