No niin, just kun pääsin sanomasta, ettei pahoinvointia ole ollut, niin eilen se sitten alkoi. Ei tosin siihen malliin, että oksentaa tarvitsisi, mutta oksettaa kyllä. Se loppuu, kun syö jotain, eli ei kovin paha pahoinvointi (ainakaan vielä...). Onneksi olen kuitenkin tähän asti säästynyt siltä.
Väsymys on kamala. Saatan nukkua kolmet parin tunnin päiväunet päivässä ja silti mennä illalla nukkumaan jo kymmenen aikaan. Näin on tapahtunut jo muutamana päivänä. Väsymys on vaan niin ylivoimaista, ettei kykene pysymään hereillä.
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Särkyä ja väsyä
Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...
-
Saanen ihmetellä. En käsitä miten jotkut äidit ehtii. He ehtii harrastaa, siivota, tehdä ruokaa joka päivä, pitää blogia ja vaikka mitä. Mis... -
Meidän poika ei nuku. Hän nukkuu päivällä max. tunnin pituisia unia ja yöllä herää 15-30 minuutin välein. Ollaan menossa 5.12. unikouluun La...
-
Niin, otsikon kysymys, se mulla on pyörinyt mielessä viime aikoina. Olen kamalan väsynyt ja mikään ei kiinnosta. Masennus vaivaa taas. Välil...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti