No niin, just kun pääsin sanomasta, ettei pahoinvointia ole ollut, niin eilen se sitten alkoi. Ei tosin siihen malliin, että oksentaa tarvitsisi, mutta oksettaa kyllä. Se loppuu, kun syö jotain, eli ei kovin paha pahoinvointi (ainakaan vielä...). Onneksi olen kuitenkin tähän asti säästynyt siltä.
Väsymys on kamala. Saatan nukkua kolmet parin tunnin päiväunet päivässä ja silti mennä illalla nukkumaan jo kymmenen aikaan. Näin on tapahtunut jo muutamana päivänä. Väsymys on vaan niin ylivoimaista, ettei kykene pysymään hereillä.
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti