Tänään tuli viimein kaipaamani kirje: kutsu sikiöseulontaan, eli kromosomipoikkeavuustutkimukseen. Se olisi sitten 28.8. jolloin just tulee 12 raskausviikkoa täyteen. Toivon niin kovasti, että siellä olisi kaikki hyvin, mutta toisaalta pelkään, että jos siellä on jotain. Murulle ilmoitin tuon päivämäärän ja käskin hommata sen vapaaksi. Arvatkaa mitä hän vastasi. "Pitää katsoa mitä voin tehdä". No siis tietenkin kipittää heti suoraa päätä työnantajan luokse ja pyytää päivä vapaaksi ja kertoa syy miksi. Ei siinä sen kummempaa. No okei, heillä (taksimiehillä) se on hieman hankalampaa kun työvuorot on jaettu monta viikkoa etukäteen. Mutta voihan hän vaihtaa vuoroa jonkun muun kanssa, jos se joku ongelma on.
Kävin tänään mielenterveystoimistolla lääkärin vastaanotolla minun mielialalääkityksen takia. Tuli hieman annostusmuutoksia. Lääkkeen lopettaminen ei minun eikä lapsen kannalta ole hyväksi. Koska se on mulle vaaraksi, se on samalla myös lapselle. Sama homma oli sen epilepsialääkityksen kanssa, ettei sitä lopetettu, tosin ei sen annostuksellekaan tehty yhtään mitään.
- Sisältää lappilaisen 28-vuotiaan naisen elämää ja ajatuksia. Elämään kuuluu myös kihlattu ja 3/2016 syntynyt poika sekä työkyvyttömyyseläke eriasteisena esiintyvän masennuksen ja paniikkihäiriön takia sekä lapsena todettu epilepsia -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aikuisen seuran puute
Että voi ihmistä ahdistaa. Sanon suoraan, että olen loman tarpeessa. Semmoinen vaikka edes yhden vuorokauden yksinolo-loma olis ihan tervetu...
-
Että voi ihmistä ahdistaa. Sanon suoraan, että olen loman tarpeessa. Semmoinen vaikka edes yhden vuorokauden yksinolo-loma olis ihan tervetu...
-
Oho, näköjään viimeisin kirjoitus on viime vuoden puolelta. Olen hengissä. :D Nyt vaan on ollut paljon kaikenlaista, ettei ole muistanut tän...
-
Mä olen taas kokonaan unohtanut tämän blogin. Pojan kanssa kun touhuaa päivät, niin ei sitä jaksa enää illalla alkaa kirjoittamaan. Lisäksi ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti